Lasten ruokailutottumukset ja suhtautuminen syömiseen näkyvät alakoululaisten kariestilanteessa. Suomalaistutkimus osoitti, että paitsi ruokavalio myös tapa syödä ja suhtautua syömiseen olivat yhteydessä kariesvaurioiden lisääntymiseen ja vähentymiseen.

Poikittaistutkimuksessa (n = 487) ja kahden vuoden seurantatutkimuksessa (n = 406) selvitettiin Itämeren ruokavaliomallin (Baltic Sea Diet Score), ruuan kulutuksen, ateriarytmin ja syömiskäyttäytymisen yhteyksiä kariesvaurioihin 6–9-vuotiailla suomalaislapsilla. Tutkimusaineisto oli kerätty Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen. Ruokailutottumuksia selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja syömiskäyttäytymistä kyselyllä.

Kariestilannetta arvioitiin kliinisellä tutkimuksella lähtötilanteessa ja kahden vuoden seurantavaiheessa. Karieksen kriteerinä (caries experience) oli kariesvaurio missä tahansa hampaassa ja millä tahansa pinnalla. Tutkimukseen osallistuneista lapsista yli 50 prosentilla DMFS/dmfs-indeksi oli 0 ja lähes 40 prosentilla ei ollut kariesvaurioita. Hieman yli 60 prosenttia pesi hampaansa kahdesti päivässä.

Tutkimuksen mukaan terveellisen Itämeren ruokavalion mukainen ruokavalio, ruuasta nauttiminen sekä runsaampi runsaskuituisten viljatuotteiden ja maidon käyttö liittyivät vähäiseen kariesvaurioiden määrään alakoululaisilla. Runsas perunan syönti, tunnesyöminen, välipalojen napostelu, hidas syöminen, nirsoilu ja halu nauttia juomia olivat yhteydessä suurempaan kariesvaurioiden määrään.

Seurantatutkimuksessa havaittiin, että parantunut ruokavalion laatu Itämeren ruokavaliomallin mukaan ja kasvanut ruuasta nauttiminen olivat yhteydessä vähäisempään kariesvaurioiden lisääntymiseen. Vastaavasti juomien nauttimisen lisääntyminen, tiuhempi napostelu sekä lisääntynyt hitaus ja nirsoilu syödessä olivat yhteydessä lisääntyneeseen kariesvaurioiden määrään kahdessa vuodessa.

Lapsuudessa omaksutut ruokailutottumukset ovat keskeisiä lasten karieksen kehittymisessä. Tutkijoiden mukaan eri ruokavalioiden ja ruokailutapojen yhteyksiä kariesvaurioiden kehittymiseen tulisi selvittää lisää erityisesti riittävän pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa.

Lähde: Virkkala VF, Eloranta AM, Suominen AL, Vierola A, Ikävalko T, Väistö J, ym. Associations of diet quality, food consumption, eating frequency and eating behaviour with dental caries experience in Finnish children: a 2-year longitudinal study. Br J Nutr 2022 Aug 8: 1–11. doi: 10.1017/S0007114522002550. Julkaistu verkossa 8.8.2022.