Purentaelimistön kivussa ja toimintahäiriöissä (TMD) yleisesti esiintyvät sukupuolierot näkyvät myös leukanivelen lukkiutumisen (catching/locking) yleisyydessä. Lukkiutumista esiintyy naisilla miehiä enemmän, useammin ja pitkäkestoisesti, ja se on yhteydessä suun ja kasvojen alueen (orofakiaalinen) kipuun, todetaan ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa.
Jo aiemmin on tiedetty, että naisilla TMD-vaivoja esiintyy enemmän kuin miehillä, mutta tutkimustulokset nivelperäisten TMD-vaivojen yhteydestä suun ja kasvojen alueen kipuun ovat olleet ristiriitaisia.
TMD-vaivat ovat väestössä yleisiä. Arviolta 10–15 % aikuisväestöstä kärsii TMD-oireista, ja esiintyvyys on suurimmillaan 20–50-vuotiailla. TMD:ssä leukanivelen lukkiutumiseen ja nivelääniin yhdistyy usein puremalihaksiston ja/tai leukanivelten kipu. Oireita voivat olla myös päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. Tavallinen alaleuan liikehäiriöiden syy on nivelperäinen toimintahäiriö, kuten esimerkiksi rajoittunut suun avautuminen ja leukanivelen lukkiutuminen. Suun ja kasvojen alueen kipu itsessään jo voi heikentää elämänlaatua, ja leukanivelten toimintahäiriöt vaikeuttavat vielä puhumista ja pureskelua.
Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin leukanivelen lukkiutumisen ilmaantuvuutta, esiintyvyyttä ja kestoa sekä lukkiutumisen yhteyttä suun ja kasvojen alueen kipuun julkisen hammashoidon potilailla Ruotsin Länsipohjan maakunnassa 2010–2017. Tutkimukseen otettiin mukaan alueen kaikki 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat potilaat, 180 308 henkilöä, joille tehtiin vuosien aikana 525 707 hammastarkastusta. Henkilöillä oli keskimäärin kolme tarkastusta tutkimusajanjakson aikana. Tarkastuskäynneillä potilailta kysyttiin suun ja kasvojen alueen kivusta ja leukanivelten lukkiutumisesta kolmen validoidun seulontakysymyksen avulla.
Tutkimusjakson alussa vuonna 2010 leukanivelten lukkiutumisen esiintyvyys oli suurempi naisilla kuin miehillä (3,2 % vs. 1,5 %; OR 2,11; 95 % [CI], 1,83–2,43), ja tämä suhde ja suuruus säilyi koko tutkimusajanjakson ajan. Vuosittain leukanivelen lukkiutumisia ilmaantui 1,1 %:lle naisista ja 0,5 %:lle miehistä. Naiset raportoivat kaksi kertaa miehiä enemmän sekä ajoittaista leuan lukkiutumisia ([IRR], 2,29; 95 % CI, 2,11–2,49) että toistuvaa leuan lukkiutumista (IRR, 2,31; 95 % CI, 2,04–2,63). Yhteensä 16,3 % tutkimushenkilöistä (17,8 % naisista, 12,7 % miehistä) raportoi toistuvaan leukanivelen lukkiutumiseen liittyvää suun ja kasvojen alueen kipua.
Tutkimus vahvisti myös leukanivelen lukkiutumisen ja suun ja kasvojen alueen kivun patofysiologisia eroja, sillä ne näyttivät puhkeavan enemmän itsenäisesti kuin yhtäaikaisesti. Tutkijat pitävätkin tärkeänä ymmärtää nykyistä paremmin väestötasolla nivelperäisten TMD-ongelmien ja suun ja kasvojen kivun keskinäistä suhdetta, jotta voidaan arvioida riskitekijöitä ja ennustetta sekä suunnitella hoitoa.
Ruotsalaiseen laajaan aineistoon pohjautuva tutkimus tuo tärkeää tietoa leukanivelperäisten toimintahäiriöiden esiintyvyydestä myös Suomen näkökulmasta. Dosentti Ritva Näpänkankaan mukaan jo potilaiden informointi vaivasta voi helpottaa oloa ja vähentää huolta.
– On tärkeää kertoa, että leukanivelen toimintahäiriöt, kuten naksunta, ovat hyvin yleisiä. Usein naksuminen koetaan sosiaalisesti häiritsevänä. Siihen voi liittyä kipua ja leuan lukkiutumista, jolloin toimintahäiriöt vaikuttavat myös arjen toimintoihin, kuten artikkelissakin todettiin.
Suomessa TMD-potilaita hoidetaan pääosin konservatiivisesti, ja hoito alkaa potilaan informoinnista ja omahoidon ohjauksesta. Tarvittaessa hoitoon yhdistetään muita hoitomenetelmiä, kuten purentakiskohoito tai fysioterapeuttiset hoitomenetelmät.
– Hoitomenetelmiä yhdistämällä saadaan usein parempi hoitovaste kuin yksittäisillä keinoilla, toteaa Näpänkangas.
Vuokko Maria Nummi, Hammaslääkärilehti 2/2023
Lähde: IIgunas A, Häggman-Henrikson B, Visscher C, Lobbezoo F, Durham J, Liv B ym. The Longitudinal Relationship between Jaw Catching/Locking and Pain. J Den Res 2022. Julkaistu verkossa 1.12.2022. https://doi.org/10.1177/00220345221138532
Uutisen asiantuntijatarkastajana toimi protetiikan ja purentafysiologian dosentti, EHL Ritva Näpänkangas Oulun yliopistosta.
