Lyhytkin potilaan haastattelu ja esimerkiksi STOP-Bang-kysely voivat auttaa
uniapnean jäljille. (Kuva: iStock)
Tutkimusten mukaan uniapneaa sairastavien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Monen sairaus on diagnosoimatta, mikä voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Tämä vaatii valppautta myös hammaslääkäreiltä.
Unta tarvitaan aivojen huollon lisäksi elintoimintoihin, elimistön vastustuskykyyn ja palautumiseen sekä muistin vahvistamiseen, mutta myös merkityksettömien muistijälkien ”siivoamiseen”. Kahdeksan tunnin unessa non-REM- ja REM-unen jaksot toistuvat 4–5 kertaa noin 90 minuutin sykleissä. Jos uni häiriintyy ja ihminen havahtuu usein esimerkiksi hengityskatkosten takia, uni ei pysty suorittamaan tehtäviään ja eikä uni virkistä.
Obstruktiivisen uniapnean syynä on ylähengitysteiden ahtautuminen. Lieväänkin uniapneaan, jossa yli 10 sekunnin hengityskatkoksia on 5–15 tunnissa, voi liittyä päiväväsymystä. Keskivaikeassa uniapneassa katkoksia on jo 16–30 ja vaikeassa yli 30 tunnissa, jolloin haittavaikutukset lisääntyvät. Uniapnea voi heikentää elämänlaatua ja työkykyä, lisätä masennusta, altistaa tapaturmille, aiheuttaa aivo- ja sydäntapahtumia sekä myös lisätä kuolleisuusriskiä. Jopa 63 prosentilla uniapneapotilaista on myös jokin liitännäissairaus.
– Uniapnean vaarallisuus piilee valtimoveren happisaturaation laskussa, toteaa uniapneaa tutkinut ja uniapneapotilaita hoitava HLT Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta.
Kysy unesta ja väsymyksestä
Eurooppalaisista uniapneapotilaista 55 %:lla on todettu lieväasteinen uniapnea, 30 %:lla keskivaikea ja 15 %:lla vaikea uniapnea. Tutkimusten mukaan vaikea-asteisten uniapneoiden osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Suomessa aikuisväestössä uniapnean prevalenssi on noin 3,7 prosenttia.
– Arvioiden mukaan diagnosoimattomia uniapneaa sairastavia suomalaisia on kuitenkin jopa 300 000. Hammaslääkäreillä on tärkeä merkitys uniapnean seulonnassa ja hoitoketjussa.
Hammaslääkäri voi seuloa mahdollisia uniapneapotilaita lyhyellä haastattelulla, arvioimalla Mallampati-luokituksen avulla nielun tilan ja toteamalla kasvojen rakenteen. Pieni alaleuka ja kupera profiili lisäävät uniapnean riskiä.
– Hyvä työkalu skriinaukseen on esimerkiksi netistä vapaasti löytyvä STOP-Bang-kysely. Suuren pistemäärän saaneet potilaat ohjataan tarvittaessa eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin ja diagnosoitaviksi.
Tärkein uniapnean hoito on elintapoihin vaikuttaminen: ravinto, liikunta ja painonhallinta. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunnan lisääminen vähensi hengityskatkosten määrää ja päiväväsymystä sekä paransi unen laatua, vaikka tutkimuspotilaiden painoindeksissä (BMI) ei tapahtunut muutosta. Asentohoidolla voidaan hoitaa etenkin asentoriippuvaista ja lievää uniapneaa. Ylipainehengityshoitoa (CPAP) käytetään keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavien hoidossa. Tietyillä potilailla apuna voidaan käyttää myös lihavuusleikkausta. Jos BMI on liian suuri, ei esimerkiksi uniapneakiskoa kannata tehdä.
Apneakiskohoito vaatii seurantaa
Apneakiskot auttavat pääasiassa lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa.
– Apneakiskopotilas tulee nähdä säännöllisesti kerran vuodessa ja tarkistaa potilaan purenta, paino sekä hoidon toimivuus.
Noin kymmenen vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa puolelle apneakiskopotilaista kehittyi taka-alueen avopurenta ja yli 60 %:lle etualueen ristipurenta. Pitkäaikaisessa käytössä purentamuutokset näyttävät olevan väistämättömiä, ja siksi seuranta on erittäin tärkeää. Apneakiskohoito on lopetettava, jos purenta muuttuu merkittävästi.
Vuorjoki-Ranta muistuttaa myös unenaikaisen bruksismin ja uniapnean välisestä suhteesta. Unenaikainen hampaiden narskuttelu ja/tai yhteen pureminen liittyvät normaalin ja terveen non-REM-unen syvän unijakson jälkeiseen nousun kakkosvaiheeseen, lähelle havahtumista. Tämä on fysiologinen tila, mutta jos esimerkiksi uniapnea häiritsee unta ja lisää havahtumisia, voi narskuttelu lisääntyä ja muuttua haitalliseksi bruksismiksi. Noin puolella uniapneapotilaista onkin unenaikaista bruksismia. Ennen purentakiskohoidon suunnittelua kannattaakin kysyä potilaalta unen laadusta.
– Purentakisko voi vaikeuttaa uniapneaa, koska se vie leukaa ja sen mukana kieltä vähän taaksepäin, jolloin hengityskatkokset voivat lisääntyä. Purentakiskon voi kuitenkin tehdä uniapneapotilaalle, jos käytössä on CPAP-laite.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 9/2023
Lähde: HLT Tiina-Riitta Vuorjoki-Rannan luento Uniapnea kliinikon näkökulmasta. Diasteeman kesäluentopäivät 7.6.2023
