Juuri voimaan tulleessa, uudessa tupakkalaissa pyritään edistämään erityisesti nuorten savuttomuutta. Vaikka suomalaisten nuorten aikuisten tupakointi on vähentynyt 2000-luvun aikana, on se edelleen runsasta varsinkin joissakin ryhmissä. Vuonna 2011 Oulun yliopiston ja Puolustusvoimien yhteistyönä toteutetussa, yli 10 000 19–21-vuotiasta varusmiestä kattaneessa poikkileikkaustutkimuksessa todettiin, että kaksikymppisistä varusmiehistä polttaa päivittäin lähes 40 % ja nuuskaa ainakin välillä noin 20 %.
– Erityisen tärkeää on ehkäistä se, että nuori aloittaa tupakkatuotteiden käytön. Kehittyvissä aivoissa nikotiiniriippuvuus voi syntyä jo muutamasta käyttökerrasta, ja moni parikymppinen ei enää pysty lopettamaan vaikka haluaisikin, toteaa tuore lääketieteen tohtori Anna Tuisku.
Tuiskun väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pohjoissuomalaisten 18–26-vuotiaiden, tupakkatuotteita käyttävien varusmiesten nikotiiniriippuvuutta ja halua vieroittautua tupakkatuotteista. Lisäksi Tuiskun tutkimuksessa selvitettiin tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä ja niiden tehoa tässä ikäryhmässä.
Tuiskun väitökseen kuuluvassa kyselytutkimuksessa (n = 1 163) selvisi, että lähes kaikki päivittäin tupakoivat varusmiehet tunsivat itsensä nikotiiniriippuvaisiksi. Myös objektiivisen mittarin (Heaviness of Smoking Index) mukaan n. 70 %:lla tutkituista oli vähintään kohtalainen nikotiiniriippuvuus.
– Nuorten aikuisten tupakointikulttuuri ja osittain myös riippuvuuden biologinen perusta poikkeavat aikuisten vastaavista, mutta juuri nuorille aikuisille tarkoitettuja, tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomuotoja tupakoinnin lopettamiseen ei ole, Tuisku sanoo.
Nuoria aikuisia hoidetaankin yleensä keski-ikäisistä ja tätä vanhemmista kerätyn näytön pohjalta sekä näille kehitetyillä lääkkeillä.
Noin 18–30-vuotiaita koskeva tietoaukko on syntynyt Tuiskun mukaan siitä, että yleensä nuoret aikuiset luokitellaan tutkimuksissa joko ”nuorten” tai keski-ikäisten aikuisten ryhmään. Lisäksi teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia on vaikea saada pysymään mukana seurantatutkimuksissa, joita uusien hoitojen kehittäminen ja käytössä olevien menetelmien tehokkuuden varmistaminen vaatisi.
Tuiskun väitöskirjatyöhön liittyi myös prospektiivinen, satunnaistettu ja lumekontrolloitu seurantatutkimus, jossa selvitettiin nikotiinilaastareiden ja varenikliini-vieroituslääkkeen tehoa 314 päivittäin tupakoivalla, tupakoinnin lopettamiseen motivoituneella 18–26-vuotiaalla (naisia 50 %). Tutkimustulokset viittasivat siihen, että varenikliini saattaa olla vahvaa nikotiinilaastaria tehokkaampi vaikeammin tupakasta riippuvaisilla, mutta vain lyhyellä aikavälillä (enintään 3 kk). Vähäisestä tupakkariippuvuudesta kärsivillä kevyempi nikotiinilaastari taas ei ollut lumelaastaria tehokkaampi.
Uudessa tupakkalaissa on herättänyt paljon huolta se, että sen myötä sähkösavukkeissa käytettävien nikotiinipitoisten nesteiden myynnistä tuli laillista. Myös Tuiskua tämä huolestuttaa, sillä hänen tutkimuksessaan ilmeni, että tupakkatuotteiden yhteiskäyttö on jo nyt suuri ongelma. Tuiskun aineistossa päivittäin nuuskaa käyttävien osuus päivittäin tupakoivista varusmiehistä oli jopa 15 % ja satunnaisesti tupakoivista 30 %. Lisäksi yhteiskäyttö vaikutti olevan yhteydessä voimakkaampaan nikotiiniriippuvuuteen.
– Nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden polttaminen näyttää erityisesti nuorilla miehillä kasautuvan siihen ryhmään, joka myös tupakoi. Sähkösavukkeita on puolustettu väittämällä, että ne vähentävät tupakointia, mutta toistaiseksi tutkimukset nuorilla tupakoitsijoilla osoittavat pikemminkin päinvastaista.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 7/2016
Lähteet:
Oulun yliopiston tiedote ”Päivittäin tupakoivista nuorista aikuisista suurin osa haluaa lopettaa tupakointinsa – vieroituslääkehoidon tehosta tässä ikäryhmässä lupaavia tuloksia”. Julkaistu 15.4.2016.
LT Anna Tuiskun haastattelu 28.4.
