Suomalaistutkimus osoitti, että väestötasolla hampaiden harjauksessa on tapahtunut positiivista kehitystä 1970-luvun lopun ja 2010-luvun puolivälin välisenä aikana, erityisesti miesten keskuudessa.

Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin iän, tutkimusvuoden ja kohortin vaikutusta hampaiden harjaukseen vuodesta 1978 vuoteen 2014. Tarkastelussa oli erityisesti harjaustiheys naisilla ja miehillä. Tutkimus perustui suomalaisiin vuosittain toistettuihin aikuisväestön (16–64-vuotiaat) kyselytutkimuksiin, joiden vastausprosentti pieneni vuosien varrella 83 %:sta 53 %:iin. Harjausaktiivisuuden analysoinnissa käytettiin ensimmäistä kertaa ikä-aika-kohortti-analyysiä, jonka avulla pyrittiin erottamaan iän, tutkimusvuoden ja syntymävuoden (syntymäkohortti) vaikutukset harjaustiheyteen.

– Tähän mennessä ei ole tarkkaan tiedetty, kuinka harjausaktiivisuudessa on tapahtunut muutoksia iän, syntymävuoden tai ajan suhteen. On tiedetty, että harjausaktiivisuus on parantunut ajansaatossa, mutta ei juuri tarkemmin, toteaa HLT Eero Raittio.

Seuranta-aikana niiden osuus, jotka harjasivat hampaansa vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa, kasvoi ­­42 %:sta 66 %:iin, ja yhden kerran harjaavien osuus 84 %:sta 95 %:iin. Miesten kohdalla kaksi kertaa harjaavien osuus kasvoi noin neljänneksestä puoleen ja naisten kohdalla 60 %:sta
75 %:iin. Kasvu yksi kertaa päivässä harjaavien osalta oli hyvin pieni seurantavuosien aikana.

Analyysin mukaan muutokset kohorteittain olivat hieman voimakkaampia kuin ikään tai aikaan liittyvät muutokset. Harjaustiheys kasvoi erityisesti yli 40-vuotiaiden joukossa. Miesten keskuudessa kasvu oli tasaista kohortti kohortilta ja myös yksittäisen kohortin sisällä, kun kohortin miehet ikääntyivät. Naisten kohdalla muutokset olivat pienempiä sekä kohorttien välillä että sisällä: kaksi kertaa harjaavien osuus kasvoi vuonna 1914 syntyneiden kohortista aina 1957 syntyneisiin, mutta ei enää noussut myöhemmin syntyneiden kohorteissa.

– Tutkimuksen suurin heikkous on pienentynyt vastausprosentti, joka voi ja todennäköisesti selittää osan myönteisistä löydöksistämme.

Muutoksen taustalla on myös lisääntynyt terveystietoisuus sekä yhteiskunnassa ja elinympäristössä tapahtuneet hampaiden harjausta tukevat muutokset, esimerkiksi elintasossa. Vaikka tutkimuksessa havaittiin harjausaktiivisuuden lisääntyvän miehillä iän myötä ja voimakkaasti myös 15–30 vuoden iässä, miesten hampaiden harjaustottumukset laahasivat useita länsimaita perässä 2010-luvulla.

– Sen lisäksi, että on tärkeää tukea perheitä kokonaisuutena terveyttä tukevien elintapojen omaksumisessa, erityisesti miehillä nuoressa aikuisiässä vaikuttaa tapahtuvan suunterveyden kannalta myönteisiä muutoksia elintavoissa. Nämä on syytä ottaa huomioon suun terveydenhuoltoa ja suunterveyden edistämisen toimia järjestettäessä.

Lähde: Raittio E, Helakorpi S, Suominen AL. Age-Period-Cohort Analysis of Toothbrushing Frequency in Finnish Adults: Results from Annual National Cross-Sectional Surveys from 1978 to 2014. Int Dent J. 2021 Jan 29: S0020-6539(20)36533-3. Julkaistu verkossa 29.1.2021. doi: 10.1016/j.identj.2020.12.002.