Yleissairauksien ja hampaiden kiinnityskudostulehdusten yhtymäkohtia on tutkittu paljon viime vuosina. Samalla katseet ovat kääntyneet myös parodontiitin ja ylipainon mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Tänä päivänä pitkittäistutkimukset antavat vain heikohkoja signaaleja yhtymäkohdista ientaskuhapaiden määrän ja lihavuuden välillä.
Lihavuus, kuten hyvin tiedetään, on esimerkiksi diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien merkittävä vaaratekijä. Parodontiitilla tiedetään olevan yhtymäkohtia näihin sairauksiin, mutta tutkijoita kiinnostaa nyt, miten lihavuus ja rasvakudosten aineenvaihduntahäiriöt reagoivat hampaiden kiinnityskudostulehdukseen – ja toisin päin. Tarkasteltaessa toisaalta lihavuuteen liittyviä kudos- ja solumuutoksia ja toisaalta kiinnityskudossairauden etenemistä, on kummassakin tapauksessa yhteisenä tekijänä tulehdustila.
Lihavuus voi todennäköisesti muuttaa ja kiihdyttää hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta aiheuttamansa systeemisen tulehdustilan kautta. Vastaavasti parodontiitti voi kiihdyttää elimistön tulehdustilaa ja vaikuttaa tätä kautta rasva-aineenvaihduntaan. Lihavilla ihmisillä viskeraalinen eli sisäelinten ympärillä oleva rasva voi porttilaskimokierron kautta saada aikaan systeemisen tulehdusvasteen. Toisaalta suoliston mikrobifloora vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan. Lihavuus suosii metabolisen endotoksemian syntyä: bakteerien toksiinit pääsevät imeytymään suolistosta ja sitä kautta lipopolysakkaridikompleksit pääsevät verenkiertoon ja maksaan. Tämä lisää lihavuuteen liittyvää aineenvaihduntahäiriötä rasvakudoksessa ja systeemivaikutusta. Hampaiden pinnoille kerääntyvillä bakteereilla on ilmeisesti myös pieni osuus rasvakudoksen aineenvaihduntahäiriön kehittymisessä. Parodontiitissa bakteerimassan määrä on suurempi kuin terveellä ja syljen mukana kulkee enemmän haitallisia mikrobeja elimistöön.
Tämänhetkiset tutkimustulokset osoittavat, että ylipainoisilla esiintyy vaikea-asteisempaa hampaiden kiinnityskudostulehdusta kuin normaalipainoisilla. Koska tähänastisissa tutkimuksissa on kysymys poikittaistutkimuksista, ei vielä voida sanoa, onko näiden kahden asian välillä syy-seuraussuhdetta. Poikittaistutkimuksissa lihavuudella ja parodontiitilla on ollut heikko tai kohtalainen yhteys, kun potilaan painoindeksi oli yli 30. Vielä on kuitenkin ennenaikaista pitää lihavuutta kiinnityskudossairauden vaaratekijänä. Varsinaista osoitusta lihavuuden ja kiinnityskudostulehdusten syy-seuraussuhteesta ei ole, eikä yhteisiä riskitekijöitä ole pystytty sulkemaan pois. Tuoreet tulokset neljän vuoden pitkittäistutkimuksesta osoittavat vain hyvin heikkoa yhteyttä lihavuuden ja hampaiden kiinnityskudostulehduksen kehittymisen välillä.
Lähde: Professori Matti Knuuttilan luento ”Ylipaino ja parodontiitti” Apollonia Symposiumissa 18.3.2010
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 6/2010