Onnistunut pelonhoito lapsuudessa lisää merkitsevästi hammashoidon säännöllisyyttä myöhemmin ja vähentää poisjääntejä vastaanotolta. Näin todetaan BMC Oral Health -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa, jossa tarkasteltiin pelkäävien hoitoon perehtyneiden hammaslääkärien tekemän hoidon pitkäaikaisvaikutuksia.

Hammashoitopelko on hyvin yleistä, ja noin puolet aikuisista kertoo pelkäävänsä jonkin verran. Joka kymmenennellä aikuisella pelko on voimakasta. Pelko ilmenee muun muassa hoitokäyntien välttelynä, jolloin potilas ajautuu helposti päivystyshoitoon säryn ja kivun takia. Tämä lisää hoidon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Pelkotila on hankala asia paitsi potilaalle itselleen myös kuormittavaa hoitohenkilökunnalle.

Tutkija, EHL Taina Kankaalan mukaan olisikin tärkeää, että pelkopotilaat tunnistettaisiin, asia otettaisiin puheeksi ja pelkoa hoidettaisiin ajoissa. Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan pelonhoito onnistuu pelonhoitoyksikössä 70 prosentilla hoidettavista – useammin lapsilla kuin aikuisilla.

Tuoreessa, käytäntöön perustuvassa tutkimuksessa analysoitiin Oulun kaupungin hammashoidon pelkoyksikössä 2000–2006 hoidettujen potilaiden
(n = 152) potilasasiakirjamerkintöjä 10 vuoden ajalta (2006–2016). Pelkoyksikkö on integroitu suun terveydenhuoltoon ja siellä toteutetaan aikuisten ja lasten suunhoitoa rinnakkain pelonhoidon kanssa. Tutkituista oli naisia 40 % ja miehiä 60 %. Suurin osa (4/5) oli hoitojaksolla 2–10-vuotiaina, ja heistä 80 % oli perusterveitä lapsia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pelonhoitojakson pitkäaikaisvaikutuksia: kävivätkö potilaat hoidon päätyttyä hammastarkastuksissa säännöllisesti, jättivätkö he tulematta hammashoitoon tai painottuiko hoito päivystyskäynneille.

– Perusterveydenhuollossa tapahtuvaa matalan kynnyksen hammashoitopelon hoitoa siten, että samassa yhteydessä tehdään potilaan hammashoito, on tutkittu vasta vähän. Potilasrekisteritietoihin perustuvaa tutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista ei tietääksemme ole aiemmin julkaistu, kertoo Kankaala.

Tutkimuksen mukaan potilailla, joita hoidettiin pelonhoitoyksikössä 2–10-vuotiaina, oli merkitsevästi enemmän hammastarkastuskäyntejä 10 vuoden seurannassa kuin niillä, joiden pelkoa hoidettiin yli 10-vuotiaana. Pelonhoitoa nuorempana saaneilla oli myös vähemmän päivystyskäyntejä ja poisjääntejä. Jos pelonhoito epäonnistui lapsena, näkyi se hammashoidon epäsäännöllisyytenä ja akuuttihoidon tarpeena. Tyttöjen ja poikien välillä ei näkynyt merkitsevää eroa.

– Yllättävää oli, miten hyvin pelonhoitoyksikössä onnistuneesti hoidetut selvisivät jatkossa hammashoidosta perusterveydenhuollossa, toteaa Kankaala.
Tutkijat muistuttavat, että vaikka pelonhoidolla saavutettiin hyviä tuloksia tutkitussa ryhmässä, potilaisiin tulee kiinnittää jatkossakin erityishuomiota sekä varmistaa säännölliset kutsut ja osallistuminen tarkastuskäynneille.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2022

Lähteet:
Kankaala T, Laine H, Laitala ML, Rajavaara P, Vähänikkilä H, Pesonen P, Anttonen V. 10-year follow-up study on attendance pattern after dental treatment in primary oral health care clinic for fearful patients. BMC Oral Health 2021; 21(1): 522. doi: 10.1186/s12903-021-01869-6. Julkaistu verkossa 3.10.2021.
Hammashoitopelko on yleistä – pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa ja pelkoa lievittää jo varhaisella iällä, Oulun yliopiston tiedote 10.1.2022.