Tutkimustieto suun infektioiden yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin täydentyi huhtikuun lopussa aivan uudella pitkittäisnäkökulmalla: Helsingin yliopiston tutkijaryhmä julkaisi JAMA Network Open -lehdessä tutkimuksen, jonka perusteella lapsuuden suuinfektioilla on yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin vielä aikuisenakin. Runsaasti mediahuomiota saaneessa tutkimuksessa todettiin, että lapsuudessa havaituilla suun tulehdusmerkeillä oli 27 vuoden seurannassa selkeä tilastollinen yhteys valtimokovettumataudin riskitekijöiden ilmenemiseen varhaisessa keski-iässä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus on toistaiseksi selkeästi pisin tästä aiheesta tehty seurantatutkimus, ja se perustuu edelleen käynnissä olevan, vuonna 1980 alkaneen LASERI (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät) -tutkimuksen aineistoon. Vuonna 1980 755:lle iältään 6–12-vuotiaalle lapselle tehtiin kliininen suun tutkimus, jossa etsittiin neljää eri suun tulehdusmerkkiä. Lapsista noin 68 prosentilla esiintyi ienverenvuotoa, ja ientaskumuutoksia löytyi 54 prosentilta. Noin 87 prosentilla lapsista ilmeni kariesta, ja paikattuja hampaita oli noin 82 prosentilla. Lapsista 61 prosentilla oli yhdestä kolmeen ja 34 prosentilla kaikki neljä tarkasteltua suun tulehdusmerkkiä. Vain viisi prosenttia tutkituista suista oli täysin terveitä.

Verisuonisairauksien riskiä selvitettiin mittaamalla esimerkiksi painoindeksiä, verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Lisäksi vuosina 2001 ja 2007 – joka oli tutkimuksen tämän osion päätösvuosi – potilailta mitattiin kaulavaltimon seinämän paksuus ultraäänimittauksella. Vuonna 2007 tutkittavat olivat 33–39-vuotiaita.

Suun tulehdusmerkkien ja kaulavaltimon seinämän paksuuden välinen yhteys analysoitiin tilastollisesti sekä erikseen että yhteismuuttujana. Mitä enemmän suun tulehdusmerkkejä löytyi, sitä enemmän tutkituilla keskimäärin oli verisuonitautien riskitekijöitä – erityisesti lapsuudessa, mutta myös varhaisessa keski-iässä.

Lisäksi mitä useampi tulehdusmerkki potilaalta löytyi, sen todennäköisemmin hänellä oli aikuisena paksuuntunut kaulavaltimon seinämä. Niillä tutkituilla, joilla ei ilmennyt suun tulehdusmerkkejä, oli koko seurannan ajan matalimmat BMI ja verenpaine. Todettiin myös, että suun infektiot olivat itsenäinen riskitekijä valtimokovettumataudin esiasteille.

Tutkimusryhmän johtaja, dosentti Pirkko Pussinen toteaa tuloksen vahvistavan erinomaisesti sitä näkemystä, että krooniset suuinfektiot lisäävät elimistön matala-asteista tulehduskuormaa, joka puolestaan suurentaa pitkällä aikavälillä sydän- ja verisuonitautien
riskiä.

– Olisi ollut todella valaisevaa saada tietoa osallistujien suunterveyden kehittymisestä – nythän tiedämme vain, mikä se oli lähtötilanteessa, Pussinen toteaa.

On itse asiassa aivan sattumaa, että Pussisen ryhmä päätyi LASERI-aineiston pariin. Vuonna 2017 Pussinen toimi ohjaajana väitöstyössä, jossa LASERI-tutkimusta johtanut dosentti Markus Juonala oli vastaväittäjänä.

– Väitöstilaisuudessa kysyin Juonalalta, että ei kai tutkittujen suita sattumalta ole tarkastettu, Pussinen kertoo.

– Juonala vastasi, että kyllä suutkin alussa tutkittiin, ja alkoi kaivaa aineistoa esiin kännykästään.

LASERI-tutkimus on edelleen käynnissä, ja nykyään vuonna 1980 tutkitut alakoululaiset ovat jo 45–51-vuotiaita aikuisia. Sydän- ja verisuonitautiriskit ovat kasvaneet ja joillakin ehkä jo realisoituneet, ja mm. parodontiitti yleistyy.

– Näiden henkilöiden suun tutkiminen uudestaan nyt antaisi varmasti erittäin mielenkiintoista tietoa, ja meillä olisi ehdottomasti kiinnostusta tehdä tällainen tutkimus, jos rahoitus löytyy, Pussinen pohtii.

– Mitään varmoja suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. 

Lähteet:
Helsingin yliopiston tiedote Hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus lapsuudessa saattavat lisätä valtimokovettumataudin riskiä aikuisena 26.4.2019.

Pussinen PJ, Paju S, Koponen J, Viikari JSA, Taittonen L, Laitinen ym. Association of Childhood Oral Infections With Cardiovascular Risk Factors and Subclinical Atherosclerosis in Adulthood. JAMA Netw Open 2019. Julkaistu verkossa 26.4.2019.

Dos. Pirkko Pussisen puhelinhaastattelu 10.5.2019.