Lapsen kivun arviointiin vastaanotolla vaikuttavat hammaslääkärin tietämys ja asenteet. Hiljattain julkaistun tutkimuksen (1) mukaan paremmin lapsen kivun ottavat huomioon naispuoliset tai vanhemmat hammaslääkärit sekä ne hammaslääkärit, joilla on yli 17 vuotta kliinistä kokemusta.

Vähemmän tutkimuksessa oli merkitystä hammaslääkärin hoitamien lapsi­potilaiden määrällä, omalla vanhemmuudella tai käyntikerran pituudella.

– Kivunhoidon koulutusta annetaan vain vähän, joten kliinisen kokemuksen merkitys korostuu, sanoo HLT, EHL Helena Yli-Urpo.

– Tietoa kivunhoidosta tarvitaan enemmän, hän summaa.

Lähtökohtana on potilaan oma ­arvio kivusta – myös lapsipotilaan kohdalla. Lisäksi tarvitaan vanhempien kuvaus lapsen toiminta­kyvys­­tä.

Kivun kokemukseen voivat vaikuttaa lapsen temperamentti, pelko ja suunterveys kokonaisuudessaan. Anamneesissa kannattaa kysyä lapsen aiemmista sairauksista – sitä kautta selviää, paljonko lapsi on ikäänsä nähden käyttänyt terveyspalveluja. Hyvä esimerkki on pienen lapsen korvakierretausta.

– Tällainen lapsi saattaa pelätä ja tuntea ahdistusta hammashoidossa, mikä saattaa lisätä kivun kokemusta lasta hoidettaessa.

Kipureaktioon vaikuttavia tekijöitä ovat myös asenteet ja sosiaaliset sekä kulttuuriset näkökulmat.

Paitsi että lapsi ei välttämättä osaa sanallistaa kipuaan, vanhemmat saattavat aliarvioida lapsen kipua.

– Tulisiko olla oma skaala lapsen kivun arviointiin hammaslääkärin vastaanotolla, jotta kipu ei jäisi huomaamatta, Yli-Urpo pohtii.

Erityisesti lapsipotilaan kokemaa kipua voi olla vaikea paikantaa.

– Mitä pienempi lapsi, sitä epämääräisempi kuvaus.

Kipu lapsen suussa voi liittyä esimerkiksi hampaan puhkeamiseen, kovakudoksen vaurioihin, hampaan tulehdustilaan tai hampaisiin liittymättömiin syihin. Hammaslääkärin tulisi diagnoosin tehtyään sekä kivun ja toimintakyvyn arvioinnin jälkeen aloittaa syyn mukainen kivunhoito välittömästi.

Kivunhoito on tärkeää myös toimenpiteiden aikana.

– Jokaisella lapsella on oikeus kivuttomaan hammashoitoon, Yli-Urpo korostaa.

Usein lapsen yhteistyökyky säilyy paremmin, kun kipu vältetään. Yli-Urpo suosittelee että lapsipotilaille käytetään pintapuudutetta ennen injektiota sekä mahdollisimman lyhyttä ja ohutta neulaa. Puudutetta ruiskutettaessa kannattaa edetä syvemmälle limakalvon alle vähitellen.

Hoitotoimenpide aloitetaan, kun alue on varmasti puutunut. Puudutus tarkistetaan ennen toimenpiteen aloittamista.

Sedaatiota voidaan tarvita, jos toimenpide on liian vaativa lapsen yhteistyökyvyn tai iän kannalta.

– Lapsi on harvoin tahallaan hankala, Yli-Urpo muistuttaa.

Tiina Hoppe, Hammaslääkärilehti 14/2021

Lähde: HLT, EHL Helena Yli-Urpon luento Kipu lasten hammashoidossa. Hammaslääkäripäivät 11.11.2021.
1. Krekmanova L, Nilsson S, Hakeberg M, Klingberg G, Robertson A. General dental practitioners’ knowledge and attitudes on children’s pain and pain management — A questionnaire survey. Paediatr Neonatal Pain 2021; 3: 2.