Kehitysproviisori Elli Lepän mukaan lääkkeiden käyttäjät ovat yhä kiinnostuneempia lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Ammattilaisten tueksi opastamiseen ja valintoihin on tarjolla suomalainen lääkkeiden ympäristöluokitus, joka löytyy Pharmaca Fennicasta. (Kuva: Ismo Henttonen)
Ympäristöön kulkeutuvien lääkejäämien merkittävin lähde on asianmukaisesti käytettävät lääkkeet. Ympäristön kannalta keskeistä olisikin puuttua lääkkeiden määräämiseen ja lääkevalintoihin. Lääkkeiden ympäristöluokitus antaa tukea valintoihin.
Tutkimustietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista on kertynyt vuosikymmenien ajalta. Lääkeaineiden tiedetään vaikuttavan haitallisesti esimerkiksi vesieliöiden lisääntymiseen, kasvuun ja käyttäytymiseen. Muun muassa kipugeeleissä käytettävä diklofenaakki, ehkäisyvalmisteiden hormonit ja SSRI-masennuslääkkeet ovat tyypillisiä esimerkkejä vesieliöihin vaikuttavista lääkeaineista. Osa vaikutuksista on arvattavissa farmakologisen mekanismin perusteella, mutta osin toksisuus on arvaamatonta.
– Vaikka kanta-aineen pääsyä jäteveteen voidaan usein vedenpuhdistamoissa oleellisesti rajoittaa, voi lääkeaine vielä luonnonvesissäkin kokea muutoksia, jotka voivat muokata sitä haitallisempaan muotoon, toteaa FT, kehitysproviisori Elli Leppä.
Kotitalouksilla, hoitolaitoksilla ja lääketeollisuudella on kullakin oma roolinsa päästöissä.
– Kun lääkkeiden käyttäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille tehdään kyselyjä, perusarvaus on se, että lääketeollisuus on suuri päästölähde. Maailmalla, kuten Kaukoidässä, ongelmia onkin, mutta Euroopan tasolla lääketeollisuus on hyvin säädeltyä, muistuttaa Leppä.
Todellisuudessa kotitaloudet ja lääkkeiden käyttö ovat suurin päästölähde. Lääkejäämät kulkeutuvat viemäriin ja jäteveteen pääosin ihmiselimistön kautta tai pinnalta. Suomalaiset palauttavat lääkejätettä apteekkeihin kuitenkin tunnollisesti (80 %). Yleisin syy on se, että lääkkeitä on jäänyt yli, vaikka potilas on noudattanut lääkärin ohjeita.
Leppä muistuttaa myös, että hoitolaitoksissa käytetään hyvin toksisia lääkkeitä ja lääkepäästöihin voitaisiin puuttua pistemäisesti. Esimerkiksi syöpäosastolla voisi olla järkevää kerätä potilaiden virtsa talteen ja hävitettäväksi sytostaattihoidon ensimmäisinä päivinä, jolloin lääkeainetta erittyy eniten.
Ympäristöluokitus valintojen tueksi
Terveydenhuollon ammattilaisten käytössä on ollut joulukuusta 2021 alkaen lääkkeiden ympäristöluokitus ihmislääkkeiden osalta. Luokitusjärjestelmä on rakennettu ruotsalaisen FASS-järjestelmän pohjalta, josta tiedot kootaan vaikuttavan aineen tasolla norjalaiseen Felleskatalogeniin. Tästä aineistosta tiedot on muokattu suomalaiseen ympäristöön sopivaksi ja liitetty osaksi Pharmaca Fennica -lääketietoaineistoja.
Ympäristöluokituksen avulla voidaan valita mahdollisimman ympäristöystävällinen lääke, silloin kun potilaan hoitoon on tarjolla useampi kuin yksi teholtaan ja turvallisuudeltaan samanarvoinen lääke.
– Ympäristöluokituksen tarkoituksena ei ole vähentää potilaille tarpeellista lääkitystä tai luoda potilaalle epäluottamusta määrättyä lääkettä kohtaan, painottaa Leppä.
Nykyiset ympäristöluokitukset perustuvat vaikuttavien aineiden vaarallisuuteen ja käyttömääriin suhteutettuun riskiin. Lepän mukaan lääkeala on vielä muista teollisuuden aloista jäljessä elinkaariajattelussa. Lääkkeen elinkaaren kattavaa ympäristötietoa on haastava kerätä, eivätkä tiedot ole vertailukelpoisia. Tulevaisuudessa toiveena on lisätä luokitukseen tietoja tuotantopaikkojen päästöistä sekä pakkausten ja kuljetusten hiilijalanjäljestä.
Lääkkeiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneita lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Kehitteillä onkin myös kuluttajaversio ympäristöluokituksesta. Terveydenhuollon ammattilaisten ja apteekkien rooli tiedon välittäjänä on kuitenkin merkittävä. Myös tieto siitä, ettei lääkkeellä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia, on tärkeä kertoa lääkkeiden käyttäjille.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 14/2023
Lähde: FT, kehitysproviisori (Pharmaca Health Intelligence) Elli Lepän luento Lääkkeiden ympäristövaikutukset. Hammaslääkäripäivät 11.11.2023.
