Nuori tarvitsee rajoja, vaikka hänen kuuluukin kapinoida niitä vastaan. Rajat hyväksyttävälle käytökselle voi asettaa myös vastaanotolla, muistuttaa nuorisolääkäri Silja Kosola. (Kuva: iStock)
Nuori voi tulla vastaanotolle uhmakkaana, ahdistuneena ja välinpitämättömänä, mutta onkin oikeasti epävarma ja pelokas. Terveys tarvitsisi huomiota, mutta ajatukset ovat muualla. Miten tällaisessa tilanteessa rakennetaan hyvä hoitosuhde nuoren kanssa?
Nuoruus on monimutkainen kokonaisuus biopsykososiaalisia muutoksia ja kattaa pitkän aikajakson noin 10 ikävuodesta 25 vuoteen. Aivot kehittyvät syvältä kohti pintaa ja takaa eteen. Viimeisenä kypsyy etuotsalohko usein 20 ikävuoden jälkeen. Onkin tärkeä muistaa, että vastaanotolle tulevan nuoren kehitys on vielä kesken, hänen elämässään tapahtuu isoja muutoksia ja ulkopuolisen avun tarve on ristiriidassa itsenäisyyspyrkimysten kanssa. Varsinkin niitä nuoria, joilla on pitkäaikainen sairaus ja tarve käydä lääkärissä, painaa ristiriita itsenäisyyden ja avun tarpeen välillä.
Dosentti, nuorisolääkäri Silja Kosola muistutti Diasteeman kesäluentopäivillä, ettei nuorten käytöksestä kannata provosoitua, vaan pyrkiä asettumaan heidän asemaansa.
– Huononkin käytöksen ymmärtäminen on eri asia kuin sen hyväksyminen. Kohtaa nuori kunnioittaen, kuunnellen ja kannustaen – nuorilla on näille erityisen suuri tarve.
Nuoren terveyspalvelut tulisi sovittaa elämäntilanteen mukaan, jonka arvioinnissa auttaa esimerkiksi HEADSS-haastattelu. Kyselyssä käydään läpi nuoren kokonaistilannetta kotioloista mielenterveyteen.
– Koko kyselyn läpikäynti esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla ei ole realismia, mutta tutkimusten perusteella olisi tärkeää ottaa puheeksi ainakin seksiin ja mielenterveyteen liittyvät asiat, mikäli siihen on pientäkin aihetta.
Jos nuorella on jotain isoa elämässään, ei ehkä olekaan paras hetki antaa terveysvalistusta, vaikka sille olisikin tarvetta. Toisaalta nuoren omaan elämäntilanteeseen ja tähän hetkeen sopiva motivointikeino voi viedä asioita eteenpäin. Esimerkiksi hampaiden hoidossa motivaationa voi toimia paremmin raikas hengitys kuin vuosien päähän ajoittuva riski hampaiden menetyksestä.
– Kun näkee, että nuori tekee jotain hyvää tai oikein, siihen kannattaa aina tarttua.
Nuorelle on tärkeä antaa mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä ja näkemyksensä, vaikka hän ei vielä voisikaan itse päättää hoitoon liittyvistä asioistaan. Kosola muistuttaa, ettei nuorelle tule luvata sellaista, mitä ei voi pitää. Monella voi olla käsitys vaitiolovelvollisuudesta, mutta sen tarkat rajat eivät ole tiedossa. Vastaanotolla tuleekin selittää nämä rajat ja muistuttaa, että suojelun tarve tai vakava huoli alle 18-vuotiaasta ohittaa vaitiolovelvollisuuden.
Some kaappaa aikaa
Kaiken kehitysmyllerryksen rinnalla moni nykynuori tasapainoilee uudenlaisten lisähaasteiden kanssa. Nuoria vaivaa ahdistus, univaje, jatkuva saatavilla olon tarve, keskittymisvaikeudet ja jostakin paitsi jäämisen pelko. Moni edellisistä linkittyy sosiaalisen median käyttöön, jonka alustoilla on käytössä tutkittu tieto siitä, kuinka ihmiset koukutetaan jatkamaan värein, yllätyksin ja syklein. Sosiaalisen median sosiaalisuus on myös osin myytti.
– Mitä enemmän nuoret käyttävät sosiaalista mediaa, sitä enemmän he raportoivat olevansa yksinäisiä, huomauttaa Kosola.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lukion ensimmäistä luokkaa käyvät tytöt viettävät jopa kuusi tuntia päivässä puhelimella. Se aika on pois jostakin muusta. Murrosikäisen aivot ovat paljon muovautuvaisemmat kuin aikuisen, joten sillä on suuri merkitys, mihin nuori käyttää aikansa. Tältäkin osin vastaanotolle tulee erilaisia nuoria kuin 10 vuotta sitten.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 8/2024
