Tiivistelmä
Koulutus auttaa tunnistamaan lasten kaltoinkohtelun, todetaan BMC Oral Health -lehden tuoreessa tutkimuksessa. Sen mukaan suun terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen lasten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin tunnistamiseen on yhteydessä suurempaan lastensuojeluilmoitusten määrään. Mitä enemmän koulutuspäiviä henkilökunnalla oli, sitä useammin lastensuojeluilmoituksia myös tehtiin. Kirjoittajat myös huomauttavat, että ne henkilökunnan jäsenet, jotka ilmaisivat tarvetta koulutukselle, tekivät ilmoituksia lastensuojeluun harvemmin.
Tutkijoiden mukaan suun terveydenhuollon ammattilaisilla on ollut haasteita raportoida lastensuojelun tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena olikin tutkia, miten ammattikunnan kolmen edellisen vuoden aikana saama koulutus lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon he tekevät lastensuojeluilmoituksia.
Norjalainen tutkimus pohjautui suun terveydenhuollon ammattilaisten vuonna 2019 täyttämien sähköisten kyselylomakkeiden (n = 1 791) tietoihin. Pearsonin khiin neliö -testiä, ei-parametrisia testejä, logistista ja negatiivista binomiregressiota käytettiin vakioimattomaan ja vakioituun analyysiin. Tiedot raportoitiin osuuksina, kertoimina (OR), ilmaantuvuussuhteina ja 95 %:n luottamusväleinä (CI).
Kyselyyn vastanneista puolet (50 %) oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen vuosina 2016–2018, ja keskimäärin ilmoituksia oli tehty vastaajaa kohden 1,39 (keskihajonta 2,11). Logistinen regressioanalyysi osoitti yhteyden lastensuojeluilmoitusten määrän ja kolmen edeltävän vuoden aikana saadun koulutuksen välillä.
Verrattuna niihin, jotka eivät saaneet koulutusta kolmen edellisen vuoden aikana, tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä saman ajanjakson aikana oli yhden päivän koulutuksen jälkeen 2,5-kertainen (95 %:n CI 1,6–4,0), 2–4 päivän koulutuksen jälkeen 3,2-kertainen (95 %:n CI 2,0–5,1) ja viiden tai useamman päivän koulutuksen jälkeen 4,9-kertainen (95 %:n CI 2,6–9,4). Työntekijät, jotka ilmaisivat tarvitsevansa hieman enemmän tai enemmän lisäkoulutusta, eivät tehneet lastensuojeluilmoituksia yhtä usein (hieman enemmän; OR 0,6 (0,4–0,9), enemmän; 0,6 (0,3–0,9)).
− Tulokset osoittavat, kuinka merkityksellistä on tarjota kaikille suun terveydenhuollon ammattilaisille koulutusta lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta säännöllisesti uran eri vaiheissa. Kaikkien ammattilaisten, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, tulisi huolehtia riittävästä osaamisesta aihealueeseen liittyen, toteaa lasten hammashoidon EHL, yliopisto-opettaja Anna Pelkonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Oulun yliopistosta.
Norjalaiskirjoittajat huomauttavat, että tutkimuksen tuloksia tukevat myös Suomesta saadut tulokset. Heikki Alapullin, My Blomqvistin, Sarimari Tupolan, Elisa Valkaman ja Eeva Nikkolan tutkimuksessa hammaslääketieteen ammattilaisten keskuudessa tehtiin verkkokysely, jossa todettiin, että suun terveydenhuollon ammattilaiset, joilla oli jatkokoulutusta lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta, raportoivat kaltoinkohtelusta 2,4–1,9 kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla ei ollut lainkaan vastaavaa koulutusta.
Lähde: Birungi N, Berge KG, Åstrøm AN ym. Association of child abuse and neglect training with filing reports of concern to child welfare services: a cross-sectional study. BMC Oral Health 24, 427 (2024). Julkaistu verkossa 6.4.2024. https://doi.org/10.1186/s12903-024-04222-9
Uutisvinkin antoi Apollonian lasten hammashoidon jaosto. Anna Pelkonen on jaoston varapuheenjohtaja ja hän toimi myös uutisen asiantuntijatarkastajana.
Lisää aiheesta: Lasten kaltoinkohtelu jää usein ilmoittamatta – Apollonia