Tutkimusnäyttöä irrotettavien ja hampaita peittävien hammaskorujen eli grillsien vaikutuksista suunterveyteen on hyvin niukasti. (Kuva: iStock)
Irrotettavat, hampaita peittävät tai hammasväleihin asetettavat korut eli grillsit ovat saaneet vähitellen jalansijaa Suomessakin. Yksilöllisesti valmistettuina ja asianmukaisesti käytettyinä niistä ei pitäisi olla haittaa suunterveydelle, mutta sudenkuoppiakin voi tulla vastaan. Tutkimusnäyttöä grillsien vaikutuksista suunterveyteen ei oikeastaan ole.
Etuhampaiden koristelun historia ulottuu jo esihistorialliselle ajalle. Grillsien historian voidaan katsoa alkaneen kultahampaista, joiden malli kulkeutui Afrikasta New Yorkiin 1980-luvulla. Hammaskoru voi olla käyttäjälleen esteettinen valinta, statuskysymys tai osa alakulttuuria. Grillsien katsotaan levinneen länsimaissa etenkin hip hop- ja rap-kulttuurien myötä. Grillsejä valmistetaan usein jalometalleista, kuten kullasta, platinasta tai hopeasta ja saatetaan koristella jopa jalokivillä.
Tutkimusnäyttöä grillsien vaikutuksista suunterveyteen on hyvin niukasti. American Dental Association (ADA) ja Journal of the American Dental Association (JADA) julkaisivat vuonna 2006 ohjeita grillsien käyttöön. Ohjeissa todettiin, ettei grillsien haitallisuudesta suunterveydelle ole tutkimustietoa, mutta ei myöskään siitä, että
grillsien pitkäaikainen käyttö olisi turvallista.
Vuonna 2007 Pediatric Dentistry -lehdessä julkaistussa tapaustutkimuksessa grillsien jatkuvan käytön arvioitiin johtaneen yläetuhampaiden sisäpinnan karioitumiseen. Tutkittu nuori mies oli hankkinut grillsit lähitavaratalonsa korukaupasta edellisen hammastarkastuskerran jälkeen, mutta muita muutoksia potilaan elämäntavoissa, kuten esimerkiksi ruokailutottumuksissa, ei ollut ollut. Merkittävää oli, että potilasta ei ollut ohjeistettu poistamaan korua esimerkiksi syömisen ja juomisen ajaksi.
Aihetta on käsitelty myös kirjallisuuskatsauksessa ja hyvin pienessä potilaskyselyssä, jossa vastaajat suhtautuivat koruihin varauksellisesti. Kaiken kaikkiaan vähäiset tutkimustulokset ovat heikosti yleistettävissä.
Huomio hyvään suuhygieniaan
Grillsien käyttäjille tulisi korostaa hyvän suuhygienian merkitystä. Tapaustutkimuksessa potilasta ohjeistettiin myös laittamaan korun sisäpinnalle hieman hammastahnaa suojaamaan hampaita. Myös itse korujen riittävään puhdistamiseen tuli kiinnittää huomiota.
– Jos grillsejä ei puhdisteta kunnolla, ruuantähteet jäävät muhimaan niiden alle. Tämä voi kerryttää plakkia sekä aiheuttaa kariesta, eroosiota ja pahanhajuista hengitystä. Hyvin lähelle ienrajaa ulotetut korut voivat puolestaan lisätä kiinnityskudossairauksien riskiä, listaa HLT, kariologian erikoishammaslääkäri Merja Laine.
ADA:n ohjeissa on kiinnitetty huomiota suuhygienian lisäksi grillsien käyttötapaan. Niitä ei suositella käytettäväksi jatkuvasti, ja ne pitäisi irrottaa ruokailun ajaksi. Jatkuva käyttö voi lisätä vastapurijahampaiden kulumisriskiä. ADA:n ohjeissa ei ole kuitenkaan kiinnitetty huomiota mahdollisiin purentavaikutuksiin, vaikka grillsit voivat peittää jopa kaikki hampaat hammassuojien tapaan.
– Suomessa grillsien tekijät eivät yleensä ole suunhoidon ammattilaisia. He voivat toki tehdä laadukkaista materiaaleista hyvin istuvia koruja, mutta kuka kontrolloi purennan? Hammaslääkäreillä voisikin olla tässä yhteydessä rooli purentaongelmien ehkäisyssä ja omahoidon ohjeistuksessa. Ruotsissa on jo hammaslääkäreitä, jotka mainostavat tekevänsä grillsejä potilailleen, kertoo Laine.
Eettisiä kysymyksiä on herättänyt korujen valmistajien vastuu: Annetaanko asiakkaille riittävät henkilökohtaiset hygieniaohjeet? Kuka on vastuussa materiaaleista? Voidaanko lapsille tehdä grillsejä? Ikärajaa grillsien valmistamiselle ei tiettävästi toistaiseksi ole. Suunterveyden ammattilaisten rooliksi jää tiedon jakaminen suuhygienian merkityksestä ja korujen puhdistuksesta. Materiaaleista on myös hyvä kysyä, sillä etenkin nuoret saattavat valita halvempia metalleja ja verkkokaupoissa myytäviä tee se itse -malleja. Jalometallien rinnalla käytettävät edullisemmat materiaalit voivat aiheuttaa limakalvojen ärsytystä tai allergisia reaktioita. Purennankin kannalta korujen yksilöllinen valmistaminen on tärkeää.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6-7/2024
Lähteet:
ADA Division of Communications. Grills, ’grillz’ and fronts. J Am Dent Assoc 2006 Aug; 137(8): 1192. doi: 10.14219/jada.archive.2006.0360.
Hollowell WH, Childers NK. A new threat to adolescent oral health: the grill. Pediatr Dent 2007 Jul–Aug; 29(4): 320–2.