(Kuva: iStock)
Qualitative Health Research -lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan kosketuksella on merkittävä rooli pelkäävien lapsipotilaiden rauhoittamisessa. Potilaat reagoivat kosketukseen kuitenkin yksilöllisesti, ja kosketus vaatii potilaan reaktioiden huolellista seuraamista.
Kosketus hammaslääkärin vastaanotolla on myös usein samanaikaisesti lohduttavaa ja kontrolloivaa. Myös esimerkiksi puheella ja puheen äänensävyillä on suuri merkitys kosketuksen tulkinnassa.
Hammashoitopelko on hyvin yleistä lasten keskuudessa, ja sen on osoitettu johtavan hammashoitopalvelujen epäsäännölliseen käyttöön. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kosketus voi lievittää potilaan stressiä ja auttaa hammashoitotoimenpiteiden suorittamisessa, mutta samalla myös aiheuttaa stressiä tai sitä voidaan käyttää potilaan rajoittamiseen. Nyt tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin lohduttavan ja kontrolloivan kosketuksen syntymistä ja samanaikaisuutta tilanteissa, joissa potilaana oli pelokas, ahdistunut tai hoitoa vastustava
lapsipotilas.
Tutkimus oli laadullista vuorovaikutustutkimusta, jossa käytiin syväanalyysillä läpi videoituja vuorovaikutustilanteita hammaslääkärien vastaanotoilla. Tutkimuksessa analysoitiin kaikkien eri suunterveyden ammattilaisten sekä vastaanotolla mukana olevien lasten huoltajien käyttämiä erilaisia kosketuksia, joiden avulla pyrittiin lohduttamaan tai edistämään toimenpiteen hoitamista. Aineistossa oli mukana 39 videotallennetta 3–12-vuotiaiden lapsipotilaiden hammashoitolakäynneiltä neljästä eri maasta: Suomesta, Kiinasta, Irakista ja Yhdysvalloista. Tutkimuksessa keskityttiin kosketukseen liittyviin samanlaisuuksiin erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa.
Tutkijat lähestyivät aihetta interkorporaalisuuden ja interaffektiivisuuden käsitteiden avulla. Kosketus luo hetkellisen affektiivisen suhteen koskettajien ja kosketuksen kohteena olevien kehojen välille. Kehot voivat vaikuttaa toisiinsa kosketuksen kautta rauhoittaen, manipuloiden tai kontrolloiden. Koskettava henkilö voi osittain tuntea potilaan ruumiillistuneen affektiivisuuden, kuten ahdistuksen, epämukavuuden tai kivun. Toimenpidetilanteissa potilaita kehotettiin esimerkiksi puristamaan hoitajan kättä epämukavalla hetkellä, mikä antoi lapselle hallinnan tunnetta toimenpiteen aikana ja vaikutti myös hoitajaan. Tutkimus osoitti, että lohduttavan ja kontrolloivan kosketuksen välinen raja voi olla häilyvä.
Pelkäävien lasten hoidossa kosketus rakentaa monimutkaisia ruumiinvälisiä muodostelmia, joissa keskinäisvaikutteisuus syntyy kosketuksen lisäksi myös puheen kautta. Rauhoittavia ja empaattisia sanoja käytettiin epämukavan toimenpiteen aikana suostuttelemaan potilasta osallistumaan toimenpiteeseen. Hoitotilanteissa esimerkiksi suuhygienisti saattoi lohduttaa puheella, mutta samanaikaisesti kosketus liittyi kontrolliin ja toimenpiteisiin.
– Erityisesti puheen äänensävyllä ja myös muilla samanaikaisilla kehon vuorovaikutustavoilla on suuri vaikutus kosketuksen tulkinnassa. Tämä osoittaa, että kosketus hammaslääkärin vastaanotolla ei ole pelkästään itsenäinen työkalu, vaan olennainen osa kehollista vuorovaikutusta laajemmin, sanoo sosiaalipsykologian tutkijatohtori Julia Katila Tampereen yliopistosta.
Monet kosketus- ja multimodaaliset keinot, kuten luottamuksen ja kontrollin lisääminen, positiivinen vahvistaminen, merkkien antaminen ja rentoutus, kuuluvat vakiintuneisiin hammaslääketieteellisiin pelon ja ahdistuksen hallintatekniikoihin. Tutkijat muistuttavat, että potilaat saattavat reagoida eri tavoin kosketukseen. Pelkäävän ja hoitoa vastustavan lapsipotilaan koskettaminen vaatii potilaan hienovaraisten ja tilanteessa muuttuvien reaktioiden huolellista affektiivista
huomiointia.
Lähde: Katila J, Guo E, Aziz N, Bradford KE, Lahti S. Intercorporeal Formations in Pediatric Dental Encounters with Patients Showing Distress: The Intertwine of Controlling and Comforting Touch. Qual Health Res 2024 Mar; 34(4): 32–339. doi: 10.1177/10497323231211451.
Lue lisää kotimaisia tiedeuutisia.
