Vuosien altistuminen auringon säteilylle näkyy usein erilaisina ihomuutoksina kasvoilla, kaulalla, korvalehdillä ja päälaella. Hammaslääkäri katsoo potilaan kasvoja hyvässä valossa, ja siksi ihotauteihin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Antti Kaukinen toivookin, että hammaslääkärit reagoisivat silmiinpistäviin ihomuutoksiin. Mitä aiemmin muutokset havaitaan ja hoidetaan, sitä paremmin hoito puree.
Ihosyöpien ja ihmisen iholla näkyvien muutosten kirjo on suuri. Erityisesti solaarikeratoosit, basalioomat ja levyepiteelikarsinoomat ovat yleistyneet viime aikoina. Taustalla on elinikäinen altistus etenkin UV-säteilylle. Alttiutta ihomuutoksille lisäävät myös monet syyt, mm. perimä ja ihomuutosten määrä.
Joidenkin arvioiden mukaan lähes kaikilta yli 70-vuotiailta löytyy ihon solaarikeratooseja. Alussa muutos voi olla pieni punoittava, hilseilevä alue. Huulissa – etenkin alahuulessa – solaarikeratoosi esiintyy hilseilevänä, halkeilevana ja rupisena huulen pinnan muutoksena (aktiininen keiliitti). Solaarikeratoosi on ihon levyepiteelisyövän esiaste, jonka muuntumisriski ihon levyepiteelisyöväksi on suuri, joskin prosessi on yleensä hidas ja voi kestää vuosia. Suuri osa hoitamattomista solaarikeratooseista ennen pitkää pahanlaatuistuu ja muuntuu invasoivaksi levyepiteelisyöväksi. Joskus muuntuminen on nopeaa ja voi tapahtua viikkojen aikana.
– Kaikki solaarikeratoosit on hoidettava, Kaukinen painottaakin.
Tyvisolusyöpä eli basaliooma on myös suhteellisen yleinen vaaleaihoisilla. Eurooppalaisilla arvioidaan olevan noin 30 prosentin elinikäinen sairastumisriski. Basaliooma näyttäytyy hyvin monessa muodossa, mikä on suuri haaste diagnostiikalle ja hoidolle.
– Täytyy tietää, minkä tyyppinen basaliooma pitää hoitaa mitenkin.
Suuri osa basalioomista pystytään hoitamaan ei-kirurgisesti. Asianmukaisesti ja ajoissa hoidetut tyvisolusyövät eivät käytännössä koskaan metastasoi, mutta erityisesti ihon alle kasvavat muodot voivat pahimmillaan karata hoidon ulottumattomiin.
Herkästi metastasoiva ja leviävä melanooma on tärkeä tunnistaa ajoissa. Muutoksen epäsymmetrisyys, kirjavuus, oireilu, äkkinäinen ilmaantuminen ja jatkuva kasvu voivat viitata melanoomaan. Nodulaarinen melanooma voi tosin olla tarkkarajainen, symmetrinen ja tasavärinen. Kaikissa melanoomissa ei myöskään ole pigmenttiä, nämä amelanoottiset melanoomat ovat usein väriltään punakoita. Kaukinen muistuttaa, että suurin osa melanoomista ilmaantuu täysin uutena ennestään terveelle iholle. Alle 50 prosenttia melanoomista kehittyy luomen muuntumisen kautta.
– Epätarkkarajaiset ja kirjavat dysplastiset luomet eli ns. ärjyluomet tulee poistaa varmuuden vuoksi koska näihin tiedetään liittyvän suurentunut pahanlaatuistumisen riski.
Hammaslääkäri voi auttaa potilasta opettelemalla tunnistamaan ihomuutoksia. Koska erotusdiagnostiikka voi olla vaikeaa, on tärkeää lähettää potilas herkästi jatkotutkimuksiin yleislääkärille tai ihotautilääkärille. Kaukinen myös muistuttaa, että melanoomaepäilyssä kannattaa varmistaa, että vastaanottava yksikkö tietää potilaasta, ettei viivytyksiä tule.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 9/2015
Lähde: Erikoistuva lääkäri Antti Kaukisen luento Ihotautioppia hammaslääkäreille. TKHLY:n kesäluentopäivät 12.6.2015.
