Käypä hoito -suositukset korostavat hoitojen hyötyjä, ja haittoja nostetaan harvemmin esille. Numeerista tietoa esitetään vähän, ja kun niitä esitetään, käytetään usein suhteellisia lukuja, todetaan Käypä hoito -suosituksia tutkineessa artikkelissa.

Tutkimukseen oli otettu mukaan kymmenen lääketieteen Käypä hoito -suositusta. Tutkimuksessa arvioitiin suositusten sisältämiä väitteitä, jotka koskivat hoitojen vaikuttavuutta ja joiden yhteydessä oli esitetty näytönaste (A–D). Jokaista väitettä arvioitiin selvittämällä, puhutaanko siinä hoidon hyödyistä vai haitoista, esitettiinkö hoidon vaikutuksia numeerisesti, tukiko väite hoitoa vai oliko se sitä vastaan ja miten hoidon vaikutuksen kohde esitettiin.

Valitut suositukset sisälsivät 448 hoidon vaikuttavuutta koskevaa väitettä, joihin liittyi näytönastekatsaus. Lähes puolessa väitteistä näytön oli katsottu olevan vahvaa eli A-tasoista. Hieman alle puolessa (40 %) väitteistä ei ollut kuvattu hoidon vaikutuksen kohdetta tai päätetapahtumaa selkeästi. Ensisijaisia päätetapahtumia (esim. kuolema, infarkti) esiintyi 18 % väitteistä, loput 42 % käsittelivät toissijaisia päätetapahtumia (esim. laboratoriomittaukset).

Suurin osa (87 %) väitteistä nosti esille käsitellyn hoidon hyötyjä. Haittoja käsitteli vain 13 % tarkastelluista väitteistä. Niistä väitteistä, jotka käsittelivät haittavaikutuksia, puolet esitettiin siten, että ne selvästi tukivat hoidon käyttöä toteamalla esimerkiksi, että hoito on hyvin siedetty. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo mahdollisesti haittoja koskevien tutkimustulosten puutteesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että yleensä (94 %) hoitojen vaikutuksen suuruutta ei kuvattu numeerisesti. Ensisijaisia päätetapahtumia koskevat vaikutukset esitettiin useammin numeerisesti kuin toissijaiset tai epämääräisesti vaikutuksen kohdetta kuvanneet väitteet. Tämä voi tutkijoiden mukaan johtua myös osin tutkimukseen valittujen suositusten tyypistä. Suurin osa numeerisista väittämistä oli suhteellisia, ja useimmiten ne käsittelivät suhteellisen riskin vähenemää. Tutkijoiden mukaan suhteelliset luvut helposti korostavat hoitojen suotuisia vaikutuksia, vaikka hoidon absoluuttinen hyöty olisi pieni.

Tutkijoiden mukaan hoitojen vaikutusten numeerisen kuvauksen ymmärrettävyyteen ja läpinäkyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. HLT Eero Raittio nostaa esille tutkimuksen ulkopuolisen esimerkin paikkaushoidon suosituksesta, jossa on käytetty vuosittain menetettyjen paikkojen prosenttiosuutta (AFR, annual failure rate).

– Kirjallisuuden valossa on todennäköistä, että vain harva potilas tai ammattilainen osaa laskea tämän tiedon perusteella, kuinka suurella todennäköisyydellä potilaalla on paikka vielä esimerkiksi seitsemän vuoden kuluttua.

Myös taulukoita ja kuvioita käytettiin vähän kuvaamaan hoitojen vaikutuksia. Tutkijoiden mukaan Käypä hoito -suositukset ja niiden käyttäjät hyötyisivät mahdollisimman selkeistä hoitojen vaikutusten suuruuden kuvauksista sekä hyötyjen ja haittojen tasapuolisesta esittämisestä esimerkiksi taulukoita käyttäen.

– Sanalliset hoitojen vaikutusten kuvailut ovat alttiina väärinkäsityksille ja vaihtelulle niiden tulkinnassa. Epämääräisiä kuvailuja on myös hammaslääketieteen suosituksissa, toteaa Raittio.

Tutkijat myös korostavat, ettei tutkimuksessa tarkasteltu kuin kymmentä suositusta ja osa väitteiden arvioinneista oli osin subjektiivisia.

Lähde: Raittio E, Raittio L. Statements considering intervention effects in Finnish clinical practice guidelines: Recommending interventions with non-numeric effect-sizes or unspecified outcomes. J Eval Clin Pract 2020. Julkaistu verkossa 31.7.2020.