Kalvo-oikominen on yksi tapa ottaa kiinni oiottavista hampaista. Kevyt-oikomisesta ei ole kysymys, vaan menetelmä vaatii yhtä hyvän potilasvalinnan ja taustatyön kuin perinteiset menetelmät. Tutkimuksista aletaan nyt saada näyttöä siitä, milloin kalvo-oikominen olisi hyvä valinta.

Valtaosa tutkimustiedosta liittyy yhden tuotemerkin oikomiskalvoihin: artikkelihaku Invisalign-nimellä tuottaa lähes 5 500 osumaa, kun taas hakusanalla ”clear aligner” osumia löytyy reilut satakunta. Tällä hetkellä puhutaan siis pitkälti kansainvälisestä Invisalign-tutkimuksesta. Kalvo-oikomisesta löytyy useita systemaattisia katsauksia, ja monissa tutkimuksissa verrataan kiinteäkojehoitoa ja kalvo-oikomista. Hoidon vaikuttavuudesta kaivataan kuitenkin lisää kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia.

Tutkimusten mukaan kalvo-oikominen on hyvä vaihtoehto kasvunsa päättäneille potilaille lievien tai keskivaikeiden purentavirheiden hoitoon, jos potilailta ei tarvitse poistaa hampaita. On myös todettu, että hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi tarvitaan useita peräkkäisiä kalvosarjoja.

– Kalvo-oikomisen etuna on hampaiden siirto segmentoidusti ja lievissä purentavirheissä mahdollisesti lyhyempi hoidon kesto, toteaa EHL Susanna Kanerva.

Kun juuriresorptiota tukittiin KKTT-kuvien avulla, havaittiin, että kalvo-oikominen ei estä juuriresorption syntymistä, mutta esiintyvyys on pienempää ja resorptiot vähäisempiä kuin kiinteäkojehoidoissa.

– Kalvojen hiipuva voima siirtää hammasta vähemmän ja aiheuttaa vähemmän hytkyvää liikettä.

Kalvo-oikominen näyttäisi olevan suotuisampi ratkaisu kuin kiinteäkojehoito hampaiden puhdistamisen kannalta. Tutkimusten mukaan kalvoja käyttäneillä oli mm. parempi plakki-indeksi ja matalammat ientaskut. Koko parodontiumin terveys ja plakin määrä sekä koostumus olivat parempia kalvomenetelmässä.

– Tutkimusten mukaan kalvo-oikomista voidaan suositella potilaille, joilla on taipumusta gingiviittiin.

Tutkimuksissa on myös verrattu kiinteäkojehoitojen ja kalvo-oikomisten potilastyytyväisyyttä sekä niiden vaikutusta elämänlaatuun. Pienessä kyselytutkimuksessa syöminen ja juominen oli helpompaa heti hoidon aloittamisen jälkeen kalvo-oikomisen valinneilla kuin kiinteäkojehoidon valinneilla.

– Eroja on havaittu myös kipukokemuksissa. Invisalignilla hoidetut kokivat kiinteäkojepotilaita vähemmän kipua ensimmäisten päivien aikana. Potilaille ei kuitenkaan pidä kaupitella kalvo-oikomista kipunäkökulmasta, vaan päätöksen pitää perustua muihin tekijöihin.

Yksi merkittävä ero perinteisiin oikomismenetelmiin on se, että kalvo-oikominen on tuonut oikomisen vahvasti myös perushammaslääkärien vastaanotoille. Yleishammaslääkäreille on tarjolla kalvo-oikomispaketti, joka mahdollistaa yksinkertaisempien oikomishoitojen teon.

Alkuvaatimukset ovat kuitenkin samat kaikille: yksilöllinen diagnoosi ja hoitosuunnitelma pitäisi pystyä tekemään kaikki oikomishoidon sudenkuopat huomioiden.

– Tutkimusten mukaan asia ei ole itsestäänselvyys yleishammaslääkäreille.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että yleishammaslääkärit käyttävät vähemmän aikaa hoidon suunnitteluun ja lisäksi myös vähemmän erilaisia apukeinoja, kuten attachmenteja eli otepintoja ja kumivetoja, kuin erikoishammaslääkärit. Yleishammaslääkärit olivat myös valmiimpia hoitamaan vaikeita purentavirheitä kalvoilla. Asiantuntijat kehottavatkin konsultoimaan herkästi erikoishammaslääkäreitä ja lähettämään haasteellisempia potilaita eteenpäin.

Kalvo-oikominen on hyvin nopeasti kehittyvä ala. Tutkijat huomauttavatkin, että tutkimustieto tulee tutkimustyön luonteen vuoksi hieman viiveellä ja aineistot ovat joidenkin vuosien takaa.

Lähde:
EHL Susanna Kanervan luento Tutkimustietoa kalvo-oikomisesta. Apollonian Ortodontian jaoston Kalvo-oikominen sopii kaikille – totta vai tarua? -seminaari 24.4.2020.