Kansainvälisiä suosituksia noudatetaan vain osittain juurihoitoja tehtäessä.

– Laajasta ja monipuolisesta ohjannasta huolimatta kofferdam on ”kivi kengässä”, tiivistävät tutkijat Sini Leinonen ja Miira Vehkalahti ongelman.

Hammaslääkärien palkanmaksun muoto näyttää myös vaikuttavan juurihoitosuositusten noudattamiseen, kertoo suomalainen retrospektiivinen rekisteritutkimus.

Suomalaistutkimuksessa arvioitiin kansainvälisten juurihoitosuositusten täyttymistä neljän kriteerin mukaan: alkuröntgenkuvan laatu, kofferdam-suojauksen käyttö, juurikanavan preparointipituuden määrittely ja täyttöröntgenkuvan otto. Aiemmissa tutkimuksissa on pääosin tarkasteltu vain kofferdam-suojauksen käyttöä ja muita kriteereitä harvemmin.

Tutkimusaineisto koottiin Porvoon kaupungin potilasasiakirjoista. Mukaan otettiin vuonna 2016 perinteisellä, ei-kirurgisella juurihoitomenetelmällä hoidetut hampaat (n = 547). Lisäksi asiakirjoista poimittiin tieto hammaslääkärin palkanmaksuperusteesta: kaupungin yksiköissä palkanmaksuperusteena oli kuukausipalkka toimenpidelisineen ja ostopalveluina yksityissektorilla tehdyissä juurihoidoissa vain toimenpidepalkkio.

Kuukausipalkalla toimivat hammaslääkärit olivat juurihoitaneet yli puolet (305) tutkituista hampaista. Loput (242) juurihoidot tehtiin yksityisillä sopimusvastaanotoilla. Juurihoidon jälkeiset täyttöröntgenkuvat otettiin lähes aina (95 %). Muita kolmea suositusta noudatettiin heikommin. Kolme neljäsosaa hampaista alkuröntgenkuvattiin, ja preparointipituuden määritys oli kirjattu noin 73 prosentissa tapauksista. Suurin kuilu suositusten ja käytännön välillä oli kofferdam-suojauksen käytössä: Vain alle kolmannes hampaista juurihoidettiin kofferdam-suojauksessa. Suojausta käytettiin useammin etuhampaiden juurihoidoissa ja harvemmin hoidettaessa molaareja. Myös kirjauksissa oli eniten puutteita kofferdam-suojauksen kohdalla.

– Kofferdamin käytön vieroksunta on yllättävää. Ainakin Suomessa oppilaat tekevät ja heiltä edellytetään pilkuntarkkaa ohjeiden noudattamista. Ihmetyttää, miksi opituista hoitotavoista luovutaan.

Kyselytutkimukset maailmalta antavat kuitenkin hieman valonpilkahdusta kofferdamin suhteen:

– Muualla maailmassa hammaslääkäreille tehdyissä kyselytutkimuksissa näkyy orastavaa kofferdam-innon kasvua. Kofferdamin käytön yleisyys on vielä kaukana täydellisyydestä, mutta esimerkiksi Tanskassa 4 % vuonna 2003 muuttui 29 %:ksi vuonna 2013.

Tutkimushypoteesin vastaisesti palkanmaksun muodolla oli merkitystä hoitosuositusten noudattamiseen ja työskentelytapoihin. Alkuröntgenkuvan ottivat useammin toimenpidepalkkiolla työskentelevät hammaslääkärit (81 %) kuin kuukausipalkkaiset (72 %). Preparointipituus määritettiin useammin palkkatyössä (85 %) kuin toimenpidepalkkioperustaisessa työssä
(57 %). Hampaan eristäminen kofferdam-suojalla oli tavallisempaa kuukausipalkalla (44 %) kuin toimenpidepalkkiolla (10 %) tehdyissä juurihoidossa. Kaiken kaikkiaan juurihoitosuosituksia noudatetaan tarkemmin kuukausipalkkaperustaisessa työssä.

Tutkijoiden mukaan siitä, että kriteereistä lipsuminen heijastuisi suoraan hoidon laatuun, on niukasti näyttöä.

– Ohjeistukset perustuvat tutkimukseen ja kokemusperäisiin tietoihin. On syytä ajatella, että ohjeita noudattamalla hoidon laatu varmistuu. Silti tästä on ristiriitaisia uskomuksia ja myös tutkimustietoja. Melkoinen viidakko syntyy jo siitä, miten laatu ja kriteerit määritellään ja miten laatua mitataan tai arvioidaan. Siinä on paljon perkaamatonta palstaa.

Kysymykseksi jää kuitenkin se, miten kliinikot saataisiin paremmin noudattamaan juurihoidosta annettuja suosituksia.

Lähde: Leinonen S, Vehkalahti MM. Compliance with Key Practices of Root Canal Treatment Varies by the Reward System Applied in Public Dental Services. J Endod 2021 Oct; 47(10): 1592–1597. doi: 10.1016/j.joen.2021.07.018. Julkaistu verkossa 31.7.2021 (Open Access).