Virolais-suomalainen tutkijaryhmä havaitsi, että nuorilla virolaisaikuisilla on selkeästi oikomishoidon tarvetta, ja että tutkittujen toiveet oikomisesta kulkevat käsi kädessä hoidontarpeen kanssa. Hoitamaton purenta vaivasi tutkittuja etenkin esteettisesti. Kiinnostus hampaiden ulkonäköön ja sosiaaliseen merkitykseen on kasvanut Virossa viime vuosina.

Virossa oikomishoidon käytänteet eivät ole vielä yhtä vakiintuneita kuin Suomessa, jossa toimintatapoja on rakennettu 1980-luvulta lähtien. Virolais-suomalainen tutkijaryhmä on kartoittanut oikomishoitoa eri ikäryhmissä. Viimeisin julkaistu osatutkimus selvittää purennan tilaa, ortodonttisen hoidon tarvetta ja hoidon haasteellisuutta nuorten virolaisaikuisten keskuudessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 390:n keski-iältään 18,5-vuotiaan (vaihteluväli 17–21 vuotta) virolaisen purentaa kliinisten tietojen ja kipsimallien avulla. Tutkimuksessa analysoitiin henkilöitä, joille ei ollut aiemmin tehty minkäänlaista oikomishoitoa. Naisia tutkituista oli 219 ja miehiä 171. Oikomishoidon tarvetta ja purentaongelmia arvioitiin kansainvälisellä ICON-menetelmällä (The Index of Complexity, Outcome and Need). Potilaiden mielipidettä omasta suunterveydestään ja hampaistaan selvitettiin kyselylomakkeella.

ICON-menetelmän perusteella 36 prosentilla tutkituista oli oikomishoidon tarve. Yleisimmät purennan piirteet olivat Angle I -luokan sagittaalinen suhde kulmahampaissa (76 %) ja molaareissa (70 %), ahtaus (51 %), suurentunut vertikaalinen ylipurenta (48 %), sagittaalisesti kuspittainen kulmahammassuhde (48 %) ja suurentunut horisontaalinen ylipurenta (47 %).

Kaikkiaan 44 prosenttia tutkituista toivoi oikomishoitoa. Nuorten ICON-menetelmällä arvioitu hoidontarve ja heidän omat oikomishoitotoiveensa vastasivat toisiaan, ja positiivinen yhteys oli tilastollisesti merkitsevä. Kaikkiaan 2/3 tutkituista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suunterveyteensä ja hampaisiinsa. Suurimmat odotukset kohdistuivat hampaiston ulkonäön paranemiseen.

Tutkijat toteavat, että tutkimusaineiston perusteella oikomishoidossa olleiden nuorten aikuisten osuus on Virossa lähellä naapurimaiden tasoa, mutta hoidon kohdentamista tulisi arvioida jatkossa kohtuullisemmin.

Lähde: Sepp H, Saag M, Peltomäki T, Vinkka-Puhakka H, Svedström-Oristo AL. Occlusal traits, orthodontic treatment need and treatment complexity among untreated 17–21-year-olds in Estonia. Acta Odontol Scand. Julkaistu verkossa 7.8.2018.