Fluori pitää pintansa, mutta lisäksi hammastahnoihin kehitetään jatkuvasti erilaisia tehoaineita. Mikä auttaa hypersensitiivistä dentiiniä? Miten arginiini estää vihlontaa ja kariesta? Kenelle voisi suositella 5000 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa? HLT, EHL Anja Kotirannan luento tarjosi tutkimustietoa uusista tehoaineista ja antoi ohjeita potilaan omahoitotuotteiden suositteluun.
Paljastunut dentiini ja avoimet dentiinitubulukset saavat joillakin henkilöillä hampaan hypersensitiiviseksi, ja potilaan kärsimään vihlovista hampaista. Hoidossa tavoitteena on sensoristen hermojen aktiviteetin alentaminen tai dentiinitubulusten tukkiminen. Hermoimpulsseja pyritään hillitsemään kaliumpitoisilla tahnoilla, joita potilaan tulisi käyttää vähintään 1–2 kuukautta. Cochrane-katsauksen ja meta-analyysin (Poulsen ym., 2006) mukaan selkeää tutkimusnäyttöä kaliumtahnojen hyödystä ei ole, mutta potilaat ovat kokeneet vaivojen vähentyneen potilastutkimuksissa.
Hypersensitiivisessä dentiinissä voi olla kahdeksankertainen määrä avoimia tubuluksia tai ne voivat olla tavallista laajempia. Näitä pyritään tukkimaan ja peittämään "saostumilla". Omahoitotuotteista löytyy nykyisin tahnaa, jossa on fluorin kanssa yhteen sopivaa strontium asetaattia (8 %) sekä piioksidia. Strontium tukkii tubuluksia korvaamalla kalsiumia hydroksiapaatissa. Pro-Argin™-teknologiassa puolestaan aminohappo arginiini (8 %) ja kalsiumkarbonaatti tukkivat tubuluksia mekaanisesti. Mekanismissa positiivisesti varautunut arginiini/kalsiumkarbonaatti-saostuma tarttuu negatiiviseen dentiiniin.
Mitä sitten kannattaisi suositella vihloviin hampaisiin? Tutkimustiedon valossa tilapäisessä ongelmassa arginiinia ja strontiumia sisältävät tahnat näyttäisivät toimivan yhtä hyvin. Pitkittyneeseen ongelmaan arginiini voisi tarjota paremman avun. Eroosiosta johtuvaa vihlontaa voisi puolestaan paremmin helpottaa strontium-tahna strontiumin-saostumien paremman happokestävyyden vuoksi.
Arginiiniä 1,5 % sisältäviä hammastahnoja käytetään plakin pH:n neutraloimiseen. Vaikutusmekanismina ovat arginiinin emäksiset hajoamistuotteet. Tutkimusten mukaan arginiinihammastahna (1,5 % arginiinia, fluoria ja kalsiumia) pystyi pienentämään aikuisten juurikariesleesioita tehokkaammin kuin tavallinen fluorihammastahna. Tahna myös pienensi lasten kruunukariesleesioita ja suojasi paremmin uusilta leesioilta kuin tavallinen fluorihammastahna.
Fluorin useissa tutkimuksissa todettuja suojamekanismeja (kiilteen remineralisaatio ja antimikrobinen vaikutus) voidaan vahvistaa edelleen korkealla fluoripitoisuudella, fluoritahnan määrällä ja käyttöfrekvenssillä sekä harjauksen jälkeistä huuhtelua kontrolloiden. Korkean fluoripitoisuuden tahnalla (5000 ppm) saadaan muun muassa nostettua approksimaaliplakin sekä syljen fluoripitoisuutta. Tutkimusten mukaan dentiinipinta vaatii mineralisoituakseen 10 kertaa suuremman fluoripitoisuuden kuin kiille. Tahnan korkeammalla fluoripitoisuudella voidaankin saavuttaa normaalipitoista tahnaa parempi juurikarieksen hallinta aikuisilla. Kariesindeksillä (uudet leesiot) mitattuna 5000 ppmF -tahna toimi nuorilla paremmin kuin tavallinen tahna, erityisesti huonosti harjaavien joukossa. Tahna myös hidasti merkittävästi paremmin karieksen etenemistä.
Reseptillä määrättävää 5000 ppmF -tahnaa voidaan suositella korkean kariesrikin potilaille ja etenkin niille, jotka harjaavat laiskasti hampaitaan. Lisäksi tahna sopii juurikarieksen hallintaan ja eroosiopotilaille. Myös harjauskertoja voidaan lisätä kolmeen riskipotilailla. Tutkimuksen mukaan vaikutuksia saatiin myös vain levittämällä tahnaa yhdellä kerroista hampaan pinnalle.
Potilas voi saada merkittävää apua suun oireiluun oikeanlaisesta omahoitotuotteesta.
– Oikea tahna ja säännöllinen harjaus ovat suuta suojaavia tekijöitä, tiivistää Kotiranta.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2015
Lähde: HLT, EHL Anja Kotirannan luento Suunhoitotuotteiden päivitys Hammaslääkäripäivillä 20.11.2014.
