Suun dysbioottisen mikrobiston ja kognition heikkenemisen välillä voi olla kaksisuuntainen assosiaatio. Heikentynyt kognition taso näyttäisi muuttavan suun mikrobiomin koostumusta, kertoo suomalaistutkimus.
Aiempien tutkimusten pohjalta on arvioitu, että aivokudoksen pitkäaikainen altistuminen matala-asteiselle tulehdukselle voi vaikuttaa keskushermostoon. Matala-asteisen tulehduksen lähteenä voi olla kehon jonkun osan dysbioottinen mikrobisto tai systeeminen tulehdus. Myös dysbioottisen suun mikrobiston ja suusairauksien sekä kognition välistä yhteyttä on tutkittu, mutta vahvaa näyttöä ei vielä ole.
Suomalaistutkimuksessa lähdettiin kartoittamaan, näkyykö suun mikrobiomissa vaihtelua liittyen erilaisiin kognition tasoihin. Suun mikrobiomin koostumus kartoitettiin kahdessa kohortissa, joissa osalla oli normaali ja osalla heikentynyt kognitio.
Kohorteista toinen koostui ruotsalaisesta Memory and Periodontitis (MINOPAR)-aineistosta, johon kuului 202 kotona asuvaa henkilöä (50–80 vuotta). Suomalaisaineisto koostui Finnish Oral Health Studies in Older Adults (FINORAL) -tutkimukseen osallistuneista 174:stä pitkäaikaishoidon asukkaasta (≥ 65 vuotta). Tutkittaville tehtiin suun tutkimus ja heidän kognitiiviset kykynsä arvioitiin Mini Mental State Examination (MMSE) -testillä, jonka pohjalta osallistujat jaettiin neljään kognitioryhmään (normaali, lievästi, kohtalaisesti tai paljon heikentynyt). Suun bakteerikoostumusta analysoitiin 16S-rRNA-geenin sekvensoinnilla.
– Tutkimuksen ansiona on kaksi eri kohorttia, jotka olivat monessa suhteessa varsin erilaisia, mutta ikähaarukkaa ja MMSE-tasoja oli laajasti ja tutkittuja paljon, toteaa professori Päivi Mäntylä.
Kotona-asuvista lähes 90 %:lla kognitio oli normaalitasolla, mutta pitkäaikaishoidon asukaista lähes 80 %:lla kognitio oli heikentynyt kohtalaisesti tai paljon. Tutkimuksen mukaan mikrobiomin monimuotoisuudessa oli vain vähäisiä eroja eri kognition tasoilla. Vahvimmin mikrobiomin koostumukseen vaikuttivat syventyneet ientaskut ja karieksen esiintyvyys. Tutkimuksessa todettiin 101 eliöryhmän runsauden assosioituvan MMSE-pisteytykseen. Kun sekoittavat tekijät eli ikä, sukupuoli, lääkitys, syventyneet ientaskut ja karies huomioitiin ja kohorteista tehtiin meta-analyysi, kahdeksan analysoidun eliöryhmän tulos säilytti merkitsevyyden. Erityisesti Lachnospiraceae-suolistobakteerit lisääntyivät suussa kognition heiketessä riippumatta sekoittavista tekijöistä.
Tutkimustulosten mukaan suunterveyden heikentyminen ja maha-suolikanavan bakteerien esiintyminen suussa kulkevat käsi kädessä heikentyneen kognition kanssa.
– Keskeinen viesti on kaksisuuntaisen assosiaation mahdollisuus: huonokuntoisen suun mikrobit voivat vaikuttaa aivoterveyteen ja kognitioon, ja toisaalta heikentynyt kognitio vaikeuttaa suunterveyden ylläpitoa ja mikrobisto muuttuu dysbioottiseksi, mikä edelleen voi vaikuttaa aivoterveyttä heikentävästi, tiivistää Mäntylä.
Hyvän suunterveyden ylläpitäminen on kuitenkin tärkeää kaiken ikäisillä ja kognitioltaan eritasoisilla ihmisillä.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6/2023
Lähde: Fogelholm N, Leskelä J, Manzoor M, Holmer J, Paju S, Hiltunen K, ym. Subgingival microbiome at different levels of cognition. J Oral Microbiol 2023 Feb 19; 15(1): 2178765. doi: 10.1080/20002297.2023.2178765. Julkaistu verkossa 19.2.2023.
