Siperian Altai-vuorilta löytyneiden hampaiden ja luunpalasten DNA valottaa ensimmäistä kertaa neandertalinihmisten yhteisöelämän luonnetta.

Neandertalinihminen on sukupuuttoon kuollut nykyihmisen lähisukulainen, joka luokitellaan nykyään jopa omaksi lajikseen. Luista eristetyn DNA:n perusteella tiedetään neandertalinihmisen risteytyneen nykyihmisen kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana geneetikot ovat onnistuneet sekvensoimaan vajaan parinkymmenen neandertalinihmisen genomit. Nämä yksilöt ovat olleet enimmäkseen naisia ja eläneet hyvin eri aikoina, eri alueilla Euroopassa ja Aasiassa ja olleet toisilleen melko etäistä sukua.

Siperiassa sijaitsevista Tšagyrskoi- ja Okladnikov-luolista arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen hampaiden ja luunpalojen DNA paljasti kuitenkin aiemmin tänä vuonna uudenlaisen näkymän neandertalinihmisen yhteisöelämään. Evoluutiobiologi Svante Pääbon johtama Max Planck -instituutin tutkijaryhmä sekvensoi jäännösten genomit ja totesi, että DNA kuului neljälletoista toisilleen läheistä sukua olevalle ihmisyksilölle, joista useimmat olivat asuneet samassa luolassa vajaan 100 vuoden aikana. Jäännökset ajoitettiin reilun 49 000 vuoden päähän, mikä on vain 5000–10 000 vuotta aiemmin kuin neandertalinihmisten katsotaan kuolleen sukupuuttoon. Jäännösten joukossa oli esimerkiksi teini-ikäisen tytön hammas, ja luolassa oli asunut myös tytön isä. Ennennäkemätöntä oli, että arkeologit olivat onnistuneet löytämään samalta kaivauspaikalta peräti seitsemän neandertalilaismiehen jäännöksiä.

Teinityttö ja isä yhdistettiin toisiinsa genomisen DNA:n perusteella. Joillakin tutkituilla yksilöillä oli kahdentyyppistä mitokondriaalista DNA:ta. Näiden yksilöiden genomit eivät vielä olleet eronneet toisistaan havaittavasti, mikä tapahtuu muutamassa sukupolvessa, joten heidän on täytynyt elää saman vuosisadan aikana. Lisäksi useilla Tšagyrskoi-luolan miehillä oli pitkiä identtisiä DNA-jaksoja, jotka olivat peräisin samalta hiljattain eläneeltä esi-isältä. Myös heidän Y-kromosominsa olivat samankaltaiset ja johtivat samaan nykyihmisen esi-isään kuin niillä kolmella miespuolisella neandertalilaisella, joiden genomi on tämän mennessä sekvensoitu.

Päinvastoin kuin Y-kromosomi ja muu genominen DNA, äidiltä periytyvä mitokondrio-DNA oli sekä miehillä että naisilla melko monimuotoista. Tämän perusteella populaation esivanhemmissa oli enemmän naisia kuin miehiä.

Tutkijoiden mukaan samankaltaisuudet miesten genomissa kertovat luultavasti siitä, että yhteisössä vain muutama sata miesyksilöä lisääntyi. Nämä yksilöt olivat kaikkien syntyvien lasten isiä, samaan tapaan kuin nykyisissä uhanalaisten vuoristogorillojen populaatioissa.

Uusien löydösten ja aiempien tutkimustulostensa perusteella tutkijat olettavat, että Siperian neandertalilaiset elivät pieninä, 30–110 lisääntyvän yksilön ryhminä. Ryhmät sekoittuivat, kun nuoret naiset jättivät synnyinyhteisönsä ja liittyivät kumppaninsa yhteisöön. Näin ollen ainakin Siperian neandertalilaisyhteisö olisi ollut patrilokaalinen – samalla tavoin kuin useimmat nykyihmiskulttuurit.

Jäännösten genomisen DNA:n tutkimus paljasti myös, että nämä neandertalilaiset olivat läheisempää sukua niille huomattavasti nuoremmille neandertalilaisille, joita on löydetty tällä vuosituhannella Espanjasta, kuin ns. denisovanihmisille, joiden jäännökset löydettiin vuonna 2008 vain noin 100 kilometrin päässä Tšagyrskoi-luolasta sijaitsevasta Denisovan luolasta.

Löydöksiä ei vielä ole julkaistu tutkimuksena, mutta Max Planck -instituutin tutkijaryhmä esitteli niitä kesäkuussa International Symposium on Biomolecular Archaelogy -seminaarissa.

Lähteet: Gibbons A. Ancient genomes offer rare glimpse of Neanderthal family groups. Science 2021. Julkaisu verkossa 16.6.2021. doi: 10.1126/science.abk0217

Mafessoni F, Grote S, de Filippo C, Slon V, Kolobova KA, Viola B. ym. A high-coverage Neandertal genome from Chagyrskaya Cave. Proc Natl Acad Sci 2020; 117(26): 15132–6. doi: 10.1073/pnas.2004944117