Hammassäryn esiintyvyys lisääntyi selkeästi vuosien 1990 ja 2014 välillä, kertoo European Journal of Oral Sciences -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus. Eniten hammassärkyä oli nuorilla aikuisilla. Hammassärky on suurin syy hakeutua hammashoitoon, ja lisäksi säryllä on laajat yhteiskunnallisetkin vaikutukset muun muassa sairauspoissaolojen kautta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli paikata vähäistä tutkimustiedon määrää liittyen hammassäryn pitkän aikavälin esiintyvyysmuutoksiin. Tutkimuksen aineisto koottiin Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimuksista, joita oli tehty toistuvasti vuodesta 1978 alkaen. Mukaan otettiin vuosien 1990 ja 2014 väliltä kyselyt, joissa kysyttiin myös hammassärystä viimeisen kuukauden aikana. Tutkimuksissa oli mukana 15–64-vuotiaita aikuisia (n = 77 469). Vastausprosentit pienenivät tutkimusjakson aikana 76 %:sta (n = 3 812) 53 %:iin (n = 2 630). Aineistoa ja aihetta käsiteltiin ensimmäistä kertaa ikä-aika-kohorttianalyysin avulla, jossa tutkittiin iän, ajan ja kohortin vaikutusta itseraportoidun hammassäryn esiintyvyyteen.

Hammassäryn esiintyvyys lisääntyi 7 %:sta 11 %:iin 25-vuotisseurannassa. Esiintyvyydessä oli tasaista kasvua vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen se oli pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2014. Hammassärkyä esiintyi eniten alle 30-vuotialla aikuisilla jokaisella kyselykerralla. Yli 30-vuotiaiden kohdalla iän vaikutus näkyi siten, että hammassärky väheni tasaisesti ikävuosien lisääntyessä. Hammassäryn esiintyvyys lisääntyi myös kohorteittain, erityisesti vuoden 1960 syntymäkohortista alkaen, ja esiintyvyys oli suurempaa aina uusimmassa syntymäkohortissa.

Tutkijoiden mukaan hammassäryn selkeästi suurempi esiintyvyys nuorilla on tärkeä huomioida, sillä samanaikaisesti nuoremmat aikuiset ovat olleet kattavan julkisen hammashoidon piirissä koko ikänsä. Siinä missä hammassäryn esiintyvyys on kasvanut, kliinisesti mitattuna suunterveys on parantunut aikuisväestössä. Yhteys hammassäryn yleisimmän taustatekijän, karieksen, ja hammassäryn esiintyvyyden välillä ei olekaan selkeä, muistuttavat tutkijat. Muun muassa korkeammin koulutetuilla esiintyi hammassärkyä yhtä usein kuin vähemmän koulutetuilla, vaikka vähemmän koulutetuilla on kolme kertaa enemmän reikiintyneitä hampaita kuin korkeammin koulutetuilla. Hammassärky onkin hyvin subjektiivinen asia.

Tutkijat myös toteavat, että itseraportoidusta hammassärystä tarvitaan tarkempaa tutkimustietoa, sillä ensinnäkin lukujen taakse kätkeytyy paljon kärsimystä ja toiseksi suun terveydenhuollon palveluiden tulisi pystyä vähentämään hammassäryn esiintyvyyttä. Palveluiden pitäisi myös kohdentua oikein.

Lähde: Raittio E, Helakorpi S, Suominen AL. Age–period–cohort analysis of trends in toothache prevalence among 15- to 64-yr-old Finns over a 25-yr period. Eur J Oral Sci. 2019. Julkaistu verkossa 26.12.2019.