Hammaspuutospotilaan hoidossa ortodontin toive on implantoinnin välttäminen, toteaa EHL Nina Piililä.
Kasvuikäisellä puutosaukon sulkeminen oikomalla on helpompaa kuin kasvun päätyttyä. Hoitoa suunniteltaessa suhteutetaan potilaan toiveet ja vaivat. Jaksaako potilas ortodonttisen hoidon, vai tyydytäänkö hoitamaan vain osittain, hyväksytään esimerkiksi pienet ahtaudet alakaarella, jolloin voidaan hoitaa osakiintein? Kasvuiässä tehdyt päätökset ovat tärkeitä, koska ne muokkaavat myös tulevia hoitolinjoja.
Hammaspuutosta on syytä epäillä, jos lapsen maitohampaistossa on kaksoishampaita tai siitä puuttuu hampaita. Samoin, jos potilaalla on ektooppinen kuutonen tai hammaspuutoksia sukuanamneesissa. Puhkeamisaikataulun häiriö voi viitata hammaspuutokseen. Hyviä nyrkkisääntöjä ovat, että alakaarella hampaat puhkeavat noin puoli vuotta yläkaaren vastaavaa hammasta aiemmin ja että kahdeksanvuotiaalla tulee olla pysyvät kakkoset puhjenneina. Kulmahampaan palpoiminen tuleekin muistaa.
Persistoivien maitohampaiden säilyttäminen tulee harkita tapauskohtaisesti. Maitohampaiden juuret ovat väistämättä lyhyemmät kuin pysyvien hampaiden, vaikka resorptiota ei olisikaan tapahtunut. Juurten morfologia on hyvä, minkä vuoksi maitohammas saattaa toimia purennassa pidempään ja paremmin kuin implantti. Purentatason alapuolelle jääneet maitohampaat on kuitenkin poistettava, kun kasvua on vielä jäljellä. Silloin aukko voidaan sulkea oikomishoidolla. Myöhään poistamalla menetetään luuta myös mahdollista implanttihoitoa ajatellen.
Mikäli implanttihoitoon päädytään, implantit olisi hyvä sijoittaa mahdollisimman taakse. Oikomalla voidaan siirtää puutosaukkoa taaemmas, jolloin implanttia ei tarvitse asettaa esteettisesti haasteelliselle etualueelle.
Implantoinnin oikeasta ajankohdasta yhteinen näkemys on että kasvun tulisi olla päättynyt. Kuitenkin myöhäiskasvua tapahtuu murrosiän jälkeen pitkälle aikuisuuteen. Kasvun malli pysyy samana kuin nuoruuskasvunkin aikana. Ortodontin määritelmän mukaan kasvu on päättynyt, kun vuoden välein otetuissa kallolateraalikuvissa ei näy vertikaalisia kasvumuutoksia. Pituuskasvu on huono kasvun päättymisen indikaattori, koska yksilölliset erot ovat suuria. Liian varhainen implanttihoito vaikeuttaa myöhempää oikomishoitoa, koska implantin siirtäminen ei onnistu. Implanttia voi kylläkin käyttää oikomishoidon ankkurina.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähde: EHL Nina Piililän luento ”Hammaspuutokset ortodontin näkökulmasta” Apollonian luentokurssilla Implantit ja oikominen – yhteistyöllä parempiin tuloksiin 30.9.2011.
