Annika Nissinen
Hammasperäisen tulehduksen leviäminen kaulan alueelle voi ahtauttaa ilmateitä nopeastikin. Hengitysteitä painava turvotus voi lisätä intuboinnin haastetta. (Kuva: iStock)
Suomessa syvistä kaulainfektioista jopa puolet on lähtöisin hampaista. Hammaslääkärin ja lääkärin on tärkeää tunnistaa etenevän tai vakavan tulehduksen merkit ajoissa ja osata lähettää potilas oikeaan hoitoon, muistuttivat HUSissa ja Helsingin yliopistossa työskentelevät suu- ja leukakirurgian asiantuntijat Lääkäripäivillä 2023.
Kasvojen ja kaulan alueen turvotuksen syy tulee selvittää viipymättä. EHL, HLT Aleksi Haapanen antaa erotusdiagnostiikkaan karkean erotteluvinkin: Vakava hammasperäinen infektio leviää usein lähtökohdastaan ”ulospäin” submandibulaariaitioon tai mastikatoriseen aitioon, ja sen tunnistaa suun avausrajoituksesta, ihon punoituksesta, turvotuksen leviämissuunnasta leuan alle ja epäsymmetriasta. Nielusta lähtöisin olevat infektiot leviävät herkemmin ”sisäänpäin” nielua ympäröiviin rakenteisiin ja johtavat herkemmin nielemisvaikeuteen.
Valtaosa hammasperäisistä infektioista on lieviä ja hoidettavissa perusterveydenhuollon hammaslääkärin vastaanotolla. Tällöinkin tulee muistaa keskeinen perusperiaate hammasperäisten infektioiden hoidossa: fokushampaan hammaslääketieteellinen hoito on aina ensisijaista ja mikrobilääkehoito toissijaista. Suu- ja leukakirurgian apulaisprofessori Johanna Snäll muistuttaa, että yli puolet sairaalahoitoon päätyvistä hammasinfektiopotilaista kiertää edeltävästi eri yksiköissä ensiavussa saaden useimmiten matkaansa ainoastaan antibioottireseptin.
– Pelkkä antibiootti voi pitkittää ongelmaa ja lisätä jopa antibioottiresistenssiä. Antibiootti voi myös vaimentaa oireita, eikä potilas sitten hakeudukaan ajoissa jatkohoitoon.
Hammasperäisen infektion takia sairaalaan päätyvä potilas on usein perusterve, nuori tai keski-ikäinen mies, joka tupakoi – ryhmä nousee esille myös vakavimmissa tapauksissa. Suussa voi olla useita heikkokuntoisia hampaita, mutta ei kaikilla. Tulehduspesäkkeen juurisyy löytyy useimmiten alaleuan hoitamattomasta apikaaliparodontiitista (30 %).
Sairaalahoitoon päätyvistä potilaista noin kolmasosalla vaikeaa infektiota edeltää hampaanpoisto, ja niistä valtaosa on tehty oireilevan, jo paikallisesti infektoituneen hampaan vuoksi.
– Akuutit infektiot aiheuttavat useammin vaikeampia tulehduksia. Suurin osa (75 %) leviävistä tulehduksista lähtee alaleuan poskihammasalueelta ja leviää pienimmän vastuksen eli suunpohjan suuntaan, toteaa Snäll.
Bakteerit ovat yleensä suun normaaliflooraa. Vakavissa infektioissa aiheuttajana on usein Streptococcus anginosus, joka saattaa käyttäytyä ärhäkkäästi pehmytkudoksessa. Nämä bakteerit saattavat tuottaa myös kaasua.
Yleisoireet, kuten kuume, yleistilan heikkeneminen, voimakas trismus, puhe-, hengitys- tai nielemisvaikeudet, kipu ja rajoitus pään kiertoliikkeessä, leviävä punoitus ja turvotus kaulalla, heikentynyt immuunipuolustus ja ko-operaation puute, ovat merkki erikoissairaanhoidon tarpeesta. Keskeistä on se, että hammasperäinen infektio voi levitä hyvin nopeasti jopa henkeä uhkaavaksi. On myös hyvä muistaa, että potilas on jo saattanut viivytellä tuloaan vastaanotolle.
– Nämä ovat niitä potilaita, joita ei saa jättää yksin sermin taakse siirtoa odottamaan, vaan heitä tulee seurata jatkuvasti. Seuraa ilmateitä, hengityksen frekvenssiä ja happisaturaatiota, yleistilaa sekä turvotusta vaikka piirtämällä leviämisrajoja, painottaa Haapanen.
Vakavimmissa tapauksissa tulehdus voi aiheuttaa ilmateiden ahtautta, keuhkomuutoksia, septisiä tiloja, elinten vaurioita, laskimo-ongelmia ja endokardiittia. Ilmateiden tukkiutuminen on kuitenkin suurin välitön riski näillä potilailla. Ilmateiden avoimuutta on seurattava, ja hengitystien ahtautuessa ilmatie on turvattava ajoissa. Turvotuksen vuoksi intubointi voi olla haasteellista. Vakavimmissa tapauksissa hoito voi vaatia useampia kirurgisia toimenpiteitä, pitkiä antibioottihoitoja ja tehohoitojaksoja. HUSin tutkimusaineistossa 15 %:lle respiraattorihoidossa olleista potilaista kehittyi myös pneumonia ja osalle harvinaisempia lisäkomplikaatioita.
– Aineiston mukaan tehohoidettujen potilaiden mortaliteetti on kuitenkin vain noin 1 prosentin luokkaa Suomessa. Luvut ovat huomattavasti pienempiä kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, kuvailee EL, EHL, HLT Mikko Saloniemi mahdollisuuksia hoitaa vaikeitakin potilastapauksia.
Potilaiden kannalta avainasemassa on hammasperäisen tulehduksen haistava lääkäri tai hammaslääkäri, joka huomaa etenevän tulehduksen riskin.
– Konsultoikaa matalalla kynnyksellä! kehottaa dosentti Johanna Uittamo kollegoita vielä lopuksi.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2023
Lähde: Akuutti hammasperäinen infektio – mitä lääkärin pitää tietää? -luentokokonaisuus. Lääkäripäivät 27.1.2023.
