Tuore tutkimus osoittaa, että hammaslääkärit luottavat paikkaushoidon laatuun ja paikkausmateriaalien pitkäkestoisuuteen.
Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin hammaslääkärien arvioita takahampaiden yhdistelmämuovi- ja amalgaamipaikkojen sekä etuhampaiden yhdistelmämuovipaikkojen kestävyydestä. Tarkasteltavana oli myös, miten arviot vaihtelivat hammaslääkärien sukupuolen, valmistumisvuoden ja päätyön mukaan.
Kysely postitettiin 592:lle Hammaslääkäriliiton jäsenelle keväällä 2004. Vastauksia saatiin 339 (57 %). Tutkimuksessa analysoitiin lopulta ainoastaan yksityisellä tai julkisella puolella työskentelevien hammaslääkärien vastaukset (n = 328). Tutkimuksessa ei otettu huomioon potilaiden taustatekijöitä. Näin hammaslääkärin oman työpanoksen merkitys korostui.
Kaikkien yhdistelmämuovitäytteiden kestävyyden keskiarvoksi tuli 9 vuotta ja amalgaamipaikkojen 18,7 vuotta. Vertailtaessa tutkimustuloksia kolmen eurooppalaisen tutkimuksen tuloksiin, nyt tehdyssä tutkimuksessa kaikki paikat arvioitiin pitkäikäisemmiksi kuin aikaisemmin.
Mieshammaslääkärit arvioivat amalgaamipaikkojen kestävyyden lyhyemmäksi kuin naishammaslääkärit. Toisaalta mieshammaslääkärit arvioivat takahampaiden yhdistelmämuovit pitkäikäisemmiksi kuin naiset. Yksityishammaslääkärien arviot takahampaiden yhdistelmämuovien kestävyydestä olivat positiivisempia kuin terveyskeskushammaslääkärien. Edelleen yksityisellä puolella arvioitiin amalgaamipaikkojen ikä lyhyemmäksi kuin julkisella puolella. Syyksi tutkijat arvioivat muun muassa miesten ja yksityishammaslääkärien vahvemman uskon oman työn laatuun, paremmat työskentelyolosuhteet ja yksityisen puolen potilaiden paremman suunterveyden. Valmistumisvuoden vaikutus näkyi vain kolmosluokan yhdistelmämuovitäytteissä siten, että pitemmän aikaa sitten valmistuneiden arviot olivat positiivisempia.
Hammaslääkärit arvioivat paikkojen kestävän pitempään kuin mitä kliinisissä tutkimuksissa saadut tulokset osoittivat. Tutkijoiden mukaan käytännön työssä tulisikin panostaa entistä enemmän paikkaushoidon laatuun. Tutkijat kannustavat myös tallennettujen potilastietojen hyödyntämiseen laadunvarmistustyössä yleensä ja kunkin hammaslääkärin henkilökohtaisen paikkaushoidon kehittämisessä.
Lähde: Palotie, Ulla, Vehkalahti, Miira M. Finnish dentists’ perceptions of the longevity of direct dental restorations. Acta Odontologica Scandinavica 2009; 67: 44–49.
Annika Nissinen, Apollonia
Suomen Hammaslääkärilehti 5/2009
