Vuonna 2013 tamperelainen tutkimusryhmä löysi ensimmäisenä maailmassa hammasperäisten bakteerien DNA:ta vuotaneista aivovaltimopullistumista. Tutkijat totesivat, että yli 60 prosentista aneurysmista otettuja kudosnäytteitä löytyy suubakteerien DNA:ta, ja lisäksi aneurysmissa havaitaan bakteerien aiheuttamaa inflammaatiota.

Tuoreimmassa julkaisussaan tamperelaisryhmä tutki 60:n aneurysmaleikkaukseen menossa olevan potilaan aineistolla, vaikuttaako potilaiden hampaidenharjaustiheys heidän ientaskuistaan löytyvän mikrobiomin koostumukseen. Potilailta kerättiin ientaskunestenäytteet hampaiston syvimmästä taskusta. Bakteeristolle tehtiin DNA-sekvensointi, ja tällä perusteella ientaskujen bakteerit määritettiin heimo- ja sukutasolle. Tämän lisäksi potilailta kysyttiin, harjaavatko he hampaansa kahdesti päivässä, kerran päivässä vai harvemmin.

Tutkimuksen perusteella potilaiden hampaidenharjaustiheys näytti vaikuttavan ientaskujen mikrobiomin koostumukseen: mikrobiomin monimuotoisuus pieneni sitä mukaa, kun harjaustiheys kasvoi, eli kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavilla monimuotoisuus oli pienin ja harvemmin kuin kerran päivässä harjaavilla suurin. Hampaiden harjaus kahdesti päivässä näytti ainakin tässä aineistossa vähentävän merkitsevästi kahta eri fusobakteeria, jotka molemmat kuuluvat Leptotricia-sukuun, sekä yhtä Bacteroidetes-pääjaksoon kuuluvaa lajia.

Tutkijoiden mukaan nykytiedon perusteella ei voida sanoa tarkkaan, mitkä kaikki ientaskujen mikrobit aiheuttavat parodontiittia ja edistävät sen kehittymistä. Tiedetään kuitenkin, että terveessä ientaskussa mikrobiomi on niukka ja streptokokkien dominoima. Jos bakteeriplakkia ei rikota ja poisteta säännöllisesti, siihen alkavat kolonisoitua erilaiset gramnegatiiviset sauvabakteerit, esimerkiksi prevotellat, fusobakteerit ja porphyromonakset. On ehdotettu, että fusobakteerit olisivat avainasemassa varhaisessa ikenenalaisen tulehduksen kehittymisessä, sillä ne muokkaavat ientaskun olosuhteita otollisiksi muille patogeeneille.

Tutkijoiden mukaan säännöllisestä hampaiden harjauksesta huolehtiminen onkin erityisen tärkeää riskihenkilöille, kuten neurokirurgisille potilaille. 

Lähde: Pyysalo MJ, Mishra PP, Sundström K, Lehtimäki T, Karhunen PJ, Pessi T. Increased tooth brushing frequency is associated with reduced gingival pocket bacterial diversity in patients with intracranial aneurysms. PeerJ 2019: 7: e6316.