Vaikka amalgaamia käytetään alle yhdessä prosentissa kaikista valmistettavista hammastäytteistä, se aiheuttaa yhä ympäristökuormaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen kyselyn mukaan vain puolet amalgaamipaikkojen sekundäärijätteestä käsitellään ongelmajätteenä.

STM selvitti hammasamalgaamin käyttöä vuonna 2021 toteutetulla kyselyllä (n = 371). Vastaajista 365 oli palveluntuottajia yksityisellä tai julkisella sektorilla. Lisäksi kyselyyn vastasivat kaikki neljä hammaslääketieteen peruskoulutusyksikköä ja kaksi hammashoitovälineitä myyvää yritystä.
Kyselytutkimuksen mukaan 86 % vastanneista ei käytä amalgaamia lainkaan, 11 % tekee amalgaamipaikkoja satunnaisesti ja 3 % säännöllisemmin.

Ympäristöministeriön selvityksessä vuonna 2012 amalgaamipaikkojen osuus tehdyistä paikoista oli alle 3 %. STM:n kysely vuodelta 2019 osoitti, että amalgaamitäytteiden käyttö on vähentynyt alle yhteen prosenttiin. Amalgaamin osuus paikkamateriaalien myynnistä on myös laskenut yritysten arvion mukaan lähelle nollaa. Laskeva trendi johtuu palveluntuottajien mukaan pääasiassa muovipaikka-aineiden kehittymisestä ja lisääntyneistä esteettisistä vaatimuksista.

Ongelmana sekundäärijäte

Hammasamalgaami on yksi suurimmista elohopeajätteen aiheuttajista EU:ssa. Kyselyyn vastanneiden mukaan amalgaamijäte kerätään amalgaamierottimien avulla asianmukaisesti ongelmajätteenä käsiteltäväksi. Sen sijaan vain puolet vastanneista ilmoitti käsittelevänsä sekundäärijätteen ongelmajätteenä.

Amalgaamilla kontaminoituneen jätteen ja amalgaamipaikkoja sisältävien poistettujen hampaiden päätyminen sekajätteeksi edellyttääkin toimenpiteitä.

– Kun uusien amalgaamitäytteiden tekeminen on vähentynyt ja edelleen vähenee, tulee erityinen huomio kiinnittää poistettujen, amalgaamilla paikattujen hampaiden ja amalgaamilla kontaminoituneiden vanurullien ja tufferien käsittelyyn, tiivistävät STM:n raportin kirjoittaneet erikoishammaslääkäri Seppo Turunen ja lääkintöneuvos Merja Auero.

Kaikki kyselyyn vastanneet koulutusyksiköt ilmoittivat opettavansa amalgaamijätteen käsittelyn sekä täytteen purkamisen, jossa korostettiin suojaustoimia.

Amalgaamista voidaan luopua

Amalgaamin käytöstä hampaiden paikkamateriaalina luovutaan Suomessa EU:n asettaman aikataulun mukaan vuoteen 2030 mennessä. Käytöstä luovutaan ympäristösyistä, ei terveydellisistä syistä. Amalgaamin käytöstä luopuminen ei vaikuta merkittävästi palveluntuottajien toimintaan eikä sen voida katsoa heikentävän potilasturvallisuutta. Jo nyt EU-asetus rajoittaa amalgaamin käyttöä: Amalgaamia ei saa käyttää kuin erityissyistä maitohampaissa tai alle 15-vuotiaiden lasten, raskaana olevien tai imettävien hammashoidossa. Edelleen hammasamalgaamia saa käyttää vain valmiiksi annosteltuina kapseleina, ja amalgaamierottimien tulee saada 95 % amalgaamista talteen.

Amalgaamin käyttöä perustellaan suun erityisen haastavilla olosuhteilla ja taloudellisilla syillä, kuten aiemminkin. Kyselyyn vastanneista 15 % oli sitä mieltä, ettei amalgaamia voida korvata muilla materiaaleilla, kun vuonna 2012 vastaajista jopa 43 % ajatteli näin.

– Suun ulkopuolella valmistettavat täytteet, jotka ovat usein keraamisia, voivat käytännössä korvata amalgaamin käytön useimmilla nykyisillä amalgaamin käyttöalueilla. Jos amalgaamin käyttöä perustellaan viimeisenä keinona vaikeissa paikkausolosuhteissa, on muistettava, että hampaan poisto voi olla oikea hoitopäätös, toteavat Turunen ja Auero.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 8/2022

Lähde: Turunen S, Auero M, Hammasamalgaamin sekundaarijäte kuormittaa edelleen ympäristöä, julkiasematon tiivistelmä sosiaali- ja terveysministeriön Hammasamalgaamiraportista 2022.

Tutustu raporttiin: Turunen S, Auero M. Hammasamalgaamin käyttö vuonna 2021 ja käytöstä luopuminen vuoteen 2030 mennessä EU-asetukseen pohjautuva kansallinen selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022. (Julkaistu 15.6.2022)

Amalgaamiraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164229