Tiedeuutiset

Apollonia / Tiedeuutiset / Epämääräisestä kivusta kärsivä päivystyspotilas tarvitsee diagnoosin

Epämääräisestä kivusta kärsivä päivystyspotilas tarvitsee diagnoosin

Epämääräisestä kivusta kärsivä päivystyspotilas tarvitsee diagnoosin

10.12.2021 klo 09:00
Kuvituskuva: 
https://www.hammaslaakarilehti.fi/sites/default/files/tessa-sandelin-web.jpg

Lähes kymmenen prosenttia suun terveydenhuollon päivystykseen tulevista potilaista kärsii epämääräisestä kivusta, joka ei paikallistu selvästi.

– Kyseessä on hankala potilasryhmä, jonka diagnostiikassa on ongelmia, mainitsee suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Tessa Sandelin.

– Hoito on kuitenkin yksinkertaista, kunhan tiedetään, mitä hoidetaan.

Kun potilaan diagnoosi jää leijumaan ilmaan, tilanne yritetään välillä ratkaista pienellä ensiaputoimenpiteellä, esimerkiksi hampaan keventämisellä purennasta. Tällöin potilas palaa suurella todennäköisyydellä vastaanotolle saman vaivan takia.

– Tulisi miettiä, miksi hammas korottaisi yhtäkkiä, Sandelin sanoo.

– Jos kipu valvottaa, tarvitaan toimenpide. Se ei mene hionnalla ohi.

Kivusta kärsivälle päivystyspotilaalle esitetään useita kysymyksiä: Koska kipu on alkanut? Millainen on kivun luonne; onko se jomottava tai sähköiskumainen? Mitä kipulääkkeitä potilas on käyttänyt, kuinka paljon ja ovatko ne auttaneet?

Tarpeellista on kysyä myös, koska potilas on viimeksi käynyt hammaslääkärissä, mitä siellä tehtiin, miten hoito sujui ja esiintyikö hoidon jälkeen kipua.

– Kuunnelkaa potilasta. Potilas yleensä kertoo diagnoosin, kun malttaa vain kuunnella, Sandelin toteaa.

Potilaan tarkka tutkiminen helpottaa diagnoosiin päätymistä. Niin hampaat kuin limakalvotkin käydään läpi, ja lähes poikkeuksetta otetaan myös röntgenkuva. Mikäli fokus ei tarjoudu hampaiston alueelta, on hyvä huomioida myös muut suun ja kasvojen alueen vaivat, kuten leukanivelten, sylkirauhasten ja poskionteloiden ongelmat.

Hampaan hermon toimintaa tutkitaan herkkyysmittauksilla, kuten sähkö- tai kylmätestillä. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä ei anna tietoa hampaan verenkierrosta.

– Koeporaus on äärettömän hyvä ja luotettava testi, kun hammas ei reagoi esimerkiksi kylmään, Sandelin huomauttaa.

Hänen mukaansa potilas yleensä suostuu ilman puudutusta tehtävään koeporaukseen, kun tälle selitetään, että se on tarpeen diagnoosin tekemistä varten.
Ennen hoitotoimenpidettä kannattaa pysähtyä miettimään, onko tehty diagnoosi järkevä ja mikä etiologia sen taustalla on.

– Älä poista hammasta tai aloita juurihoitoa ilman luotettavaa diagnoosia, Sandelin korostaa.

Lähde: EHL Tessa Sandelinin luento Kipupotilas päivystyksessä. Hammaslääkäripäivät 11.11.2021.

Artikkelin tila: 
Julkinen
Tiina Hoppe
Pääkategoria: 
Tietosuoja

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sekä kehittää ja tilastoida sivustomme käyttöä. Voit muuttaa evästeasetuksia koska tahansa sivuston vasemmasta alakulmasta löytyvästä painikkeesta.

Välttämättömät toiminnalliset evästeet

Nämä evästeet ovat sivujemme toiminnallisuuden kannalta välttämättömiä ja ovat aina käytössä. Käytämme toiminnallisia evästeitä esimerkiksi tekemiesi valintojen muistamiseen, kuten evästeasetuksiesi. Nämä evästeet eivät tallenna markkinoinnissa tai analytiikassa käytettävää käyttäjätietoa.

Analytiikkaevästeet

Nämä evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoamme, sekä tilastoimaan käyttäjämääriä. Sivuilla käytetään seuraavien palveluiden evästeitä:

Google Tag Manager

Google Analytics