Uudet teknologiat parantavat potilaiden hoitokokemusta ja tarjoavat uusia ratkaisuja ammattilaisille. Osa potilaistakin osaa jo kysyä niiden perään. EHL Timo Suojärvi kuitenkin muistuttaa, että hoitopäätösten tulee olla potilaslähtöisiä ja perustua näyttöön sekä hyväksyttyihin hoitokäytäntöihin, ei oman vastaanoton laitteistoihin.

Yksi näkyvä muutos vastaanotoilla on ollut jatkuvasti kehittyvien suu-skannerien yleistyminen. Tutkimusten mukaan suuskannerit parantavat potilaiden hoitokokemusta ja -myönteisyyttä merkittävästi.

Hammasproteettisten rakenteiden tuotannossa ohjelmisto- ja materiaalikehitys on ollut nopeaa. Digitaalisuutta hyödyntävät tuotantomenetelmät, CAM-ratkaisut, ovat kehittyneet merkittävästi CAD-ohjelmistojen rinnalla. Kasvava osa hammasteknisistä rakenteista tuotetaan nykyään jyrsinlaitteistojen, 3D-printterien ja stereolitografian avulla. Kun osa perinteisistä analogisista työvaiheista korvataan digitaalisilla ratkaisuilla, rakenteiden valmistusaikaa pystytään lyhentämään. Esimerkkinä tästä ovat ns. “single-visit”-keraamiset hammastäytteet ja -kruunut, jolloin täytteen suunnittelu ja jyrsintä tapahtuu täysin vastaanoton tiloissa. Tehostunut hoitoprosessi alentaa myös useissa tapauksissa hoidon kustannuksia.

Implanttihoitojen suunnittelussa 3D-suunnitteluohjelmistot mahdollistavat implanttien asemoinnin perinteisiä menetelmiä tarkemmin ja helpottavat ammattilaisten kommunikaatiota. Hoito alkaa halutun hoitotuloksen visualisoinnista, ja hoitosuunnitelma välittyy jokaisessa hoidon vaiheessa kaikille osallisille. Implantin asema määräytyy luutilanteen ja proteettisen suunnitelman mukaisesti optimaaliseen paikkaan ja välittyy leikkaustilanteeseen ohjauskiskon avulla.

Uutta teknologiaa pitää kuitenkin opetella käyttämään ja tuntea laitteiden vahvuudet ja heikkoudet. Pitää ymmärtää, miten digitaalinen jäljennös vaikuttaa rakenteen valmistustapaan ja sitä kautta materiaalivalintoihin sekä rakenteellisiin seikkoihin.

– Digitaaliset teknologiat eivät muuta biologiaa, biomekaniikkaa tai proteettisiin hoitokäytäntöihin ja materiaalivalintoihin liittyviä lainalaisuuksia. Hoitopäätöksissä sekä hoitoon liittyvissä teknisissä valinnoissa tulee huomioida kliininen tilanne ja toimenpideindikaatiot.

Skannereissa, suunnitteluohjelmistoissa ja jyrsinlaitteistoissa on merkittäviä teknisiä eroja. Ratkaisevaa on, mikä työ on kyseessä, minkälainen on työskentelyalue ja kenen kanssa työskennellään. Suojärvi muistuttaa, että vastaanottolaitteistojen suorituskyvyn rajat voivat tulla vastaan laajemmissa hoitokokonaisuuksissa, teknisesti monimutkaisissa rakenteissa sekä esteettisesti ja purennallisesti vaativammissa töissä.

– Vastaanoton nurkasta löytyvällä jyrsimellä ei pystytä samankaltaiseen jyrsintätarkkuuteen tai yhtä monimuotoisiin töihin kuin teollisuustason jyrsimellä.

– Kun esteettiset vaatimukset ovat korkealla, ei blokista jyrsityn rakenteen ”spraymaalaus” enää riitä, vaan rakenteiden valmistus vaatii myös perinteisempien hammasteknisten käsityömenetelmien hallintaa.

Oman osaamisensa rajat tulisi myös tiedostaa.

– Yksinkertaistaen: hammasteknikon koulutusohjelman oppisisältö ei siirry automaattisesti hammaslääkärin tai -hoitajan tajuntaan jyrsinlaitteiston ostopäätöksen myötä.
Hoitosuunnitelman ja -menetelmien valinnan tulee perustua selkeisiin diagnooseihin ja indikaatioihin sekä ymmärrykseen materiaaleista ja tuotantotavasta.

– Kaiken hammashoidon lopputulosta tulee arvioida puolueettomilla ammattistandardeilla riippumatta siitä, onko se tuotettu perinteisin vai digitaalisin menetelmin. Digitaalisuus tarjoaa erinomaisia ja tehokkaita työkaluja, mutta se ei saa olla itseisarvo, joka ohjaa hammaslääkärin työtä ja hoitopäätöksiä.

Lähde: EHL Timo Suojärven luento Suuskannerit, suunnitteluohjelmat ja jyrsimet. Hammaslääkäripäivät 22.11.2018

Voit halutessasi pyytää (koulutus@apollonia.fi) erilliset tunnukset Optimaan, josta löydät Timo Suojärven Hammaslääkäripäivien luentomateriaalin.