TMD:n Käypä hoito -suositustyöryhmä on saanut päivitystyönsä valmiiksi. Juuri päivitetyssä suosituksessa on nyt mukana TMD:n diagnostiikkaan kehitetty DC/TMD-menetelmä, joka tarjoaa uusia ohjeistuksia, materiaaleja sekä työkaluja muun muassa kroonistumisen riskitekijöiden ja psykososiaalisen kuormituksen arviointiin. Uusien työvälineiden toivotaan helpottavan hammaslääkärin arkista työtä. Myös erotusdiagnostiikkaan on panostettu.

Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, professori Kirsi Sipilä muistuttaa, että TMD-vaivat ja -oireet ovat hyvin yleisiä väestössä. Siksi niitä on tärkeää hoitaa perusterveydenhuollossa niin pitkälle kuin mahdollista. Vain pieni osa diagnoosin saaneista potilaista (n. 10 %) vaatii laajempaa hoitoa, kuten psykologin tai kipuklinikan apua, erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä tai kirurgista hoitoa.

– Perushammaslääkärillä on hyvät keinot diagnosoida ja hoitaa TMD-kipupotilaita. On syytä tähdentää, että uuden DC/TMD-kriteeristön ohella potilaan kliininen tutkiminen ja diagnostiikka voidaan hyvin tehdä myös aiemman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti, pääasia että potilas saa avun vaivoihinsa. Rohkeasti vain tukimaan ja hoitamaan, Sipilä toteaa.

Uusi DC/TMD-diagnostiikka on jo käytössä peruskoulutuksessa, ja sen rinnalle tarvitaan täydennyskoulutusta, jota on mahdollista suorittaa eri tasoilla: teoriakoulutuksena, hands on -kurssina sekä kalibraatiokoulutuksena.

– Hands on -kurssien osalta koulutusta on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen COVID-19-epidemian takia. Apollonialle on tulossa aiheesta teoriakoulutukseen verkkokurssi, ja kun mahdollista, myös hands on -koulutusta, kertoo Sipilä.

Potilaan aktiivinen rooli korostuu

Potilaat pystyvät usein itse helpottamaan TMD-oireita karsimalla kuormittavia elämäntapoja ja noudattamalla hammaslääkärin yksilöllisiä omahoito-ohjeita.

– Monet asiat vaikuttavat purentaelimistöön ja myös kivun kokemiseen. Potilas voi tehdä paljon itse vähentämällä kuormittavia elämäntapoja, miettimällä ryhtiä ja asentojaan sekä pyrkimällä hyvään stressinhallintaan, listaa Sipilä.

Suositus tarjoaa potilaiden omahoidon tueksi uudistettuja lisämateriaaleja, ohjeita ja videoita. Sipilä muistuttaa, että potilaille on tärkeä korostaa sitä, että ohjeet ja hoito ovat yksilöllisiä: naapurin ohjeiden mukaan ei kannata toimia, vaan hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle ja noudattaa sitten diagnoosiin perustuvia hoito-ohjeita. Ohjeistusten ja informoinnin lisäksi hammaslääkäri voi tarvittaessa käyttää purentakiskohoitoa tai lyhytaikaista kipulääkitystä, ja hoidossa on hyvä huomioida myös yhteistyö muiden ammattiryhmien, kuten fysioterapeuttien, kanssa.

Suositukseen on koottu myös uusia, erityisesti lapsille soveltuvia toiminnallisen tutkimuksen keinoja, ja suositus kehottaa puuttumaan lasten TMD-vaivoihin herkästi.

– TMD-oireet ovat yleisiä myös lapsilla. Ne voivat muun muassa olla toistuvan päänsäryn yksi syy. Lasten TMD-oireisiin on tärkeä puuttua varhain, ettei kipu pääse kroonistumaan, Sipilä muistuttaa.

Päivitetty suositus julkaistaan kokonaisuudessaan seuraavassa Hammaslääkärilehdessä (7/2021). Voit tutustua suositukseen jo nyt verkossa: www.kaypahoito.fi/hoi50057.

Lähteet: Prof. Kirsi Sipilän haastattelu 1.4.2021 ja Käypä hoito -suosituspäivityksen luonnos.