Suomalaistutkimuksen mukaan DL-2-hydroksi-isokapronihappo (HICA) pystyy tuhoamaan parodontiittiin liittyviä anaerobisia bakteereja laajakirjoisesti. HICA voisi olla hyvin siedetty ja toimiva paikallinen antimikrobiaine vaikea-asteisen parodontiitin ja muiden pinnallisten infektioiden hoidossa.

Paikallisen antiseptisen hoidon tavoitteena on vähentää mikrobikuormaa, tehostaa mekaanista biofilmin poistoa ja estää mahdollisuuksien mukaan biofilmin uudelleen kehittymistä parodontiitin hoidossa. Erityisen tärkeää tämä on tilanteissa, joissa parodontiitti on vaikeahoitoista (noin 10 % tapauksista).

Paikallisten antimikrobiaineiden avulla voidaan välttää tarpeetonta systeemisten mikrobilääkkeiden käyttöä ja säästää niitä syvien infektioiden hoitoon.
HICAn antimikrobisesta tehosta on aiempaa tutkimusnäyttöä ihmiselle sairauksia aiheuttavia gram-positiivisia ja -negatiivisia bakteereja sekä hiivoja ja rihmasieniä vastaan. Sen potentiaali antimikrobiaineena perustuu kykyyn vaikuttaa mikrobien metaboliaan.

– HICA on turvallinen aminohappojohdannainen, jota kutsutaan myös leusiinihapoksi. Sitä esiintyy luontaisesti ihmisen ravinnossa. Ihmissolut pystyvät metaboloimaan HICAa, kertoo HLT, EHL Marjut Sakko.

Sakon mukaan HICA näyttäisi tutkimuksissa turvallisemmalta kuin esimerkiksi klooriheksidiini: Klooriheksidiinin on havaittu laboratoriossa aiheuttavan sytotoksisuutta parodontiumin fibrolasteille nopeammin kuin HICA. Lisäksi klooriheksidiini voi aiheuttaa allergiaa, mutta HICAn aiheuttamia allergioita ei ole tiedossa.

In vitro -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HICAn antimikrobista tehoa yleisiin parodontopatogeeneihin. Tutkimuksessa oli mukana 14 anaerobista kantakokoelmien bakteerikantaa ja kliinistä isolaattia, joista 11 kuului bakteerilajeihin, jotka liittyvät usein parodontiittiin (Porphyromonas gingivalis, Fusobacterium nucleatum, Tannerella forsythia, Aggregatibacter actinomycetemcomitans ja Parvimonas micra). Vertailuna tutkittiin yhteensä kolmea Cutibacterium acneksen bakteerikantaa ja -isolaattia, joita esiintyy usein ihosairauksissa. HICAn tehoa tutkittiin pienerälaimennosmenetelmällä, jolla testattiin bakteerien herkkyyttä eri pitoisuuksissa (1,25–176 mg/ml) ja eri aikapisteissä (24–72 tuntia).

HICA tappoi kaikki testatut bakteerikannat ja -isolaatit ≥160 mg/ml:n pitoisuudessa 72 tunnin kuluttua (minimum bactericidal concentration, MBC). Kahden päivän kohdalla 90 % jokaisen bakteerikannan kasvusta estyi 1–3 laimennosta MBC:a matalammalla pitoisuudella. HICAn kyky estää bakteerikasvua oli pääasiassa annosriippuvaista.

Pienin bakteerit tappava pitoisuus oli 72 tunnin kohdalla alhaisimmillaan ≥10 mg/ml. Kaikki P. gingivaliksen ja P. micran kantakokoelmakannat ja kliiniset isolaatit sekä T. forsythian isolaatti kuolivat ≥ 80 mg/ml:n pitoisuudessa, F. nucleatum ja A. actinomycetemcomitans tuhoutuivat ≥ 40 mg/mL:n pitoisuudessa. T. forsythia -kanta ja verrokkeina toimineet C. acneksen kanta ja kaksi isolaattia olivat kaikkein vastustuskykyisimpiä.

Tutkimus osoitti, että HICA voisi olla potentiaalinen paikallisesti käytettävä antimikrobiaine parodontiitin hoidossa, mutta tutkijat muistuttavat, että jatkossa tarvitaan kliinisiä tutkimuksia HICAn tehosta.

– HICAn kliinistä tehoa voidaan arvioida tarkemmin vasta kliinisten kokeiden jälkeen, Sakko painottaa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2022

Lähde: Sakko M, Rautemaa-Richardson R, Sakko S, Richardson M, Sorsa T. Antibacterial Activity of 2-Hydroxyisocaproic Acid (HICA) Against Obligate Anaerobic Bacterial Species Associated with Periodontal Disease. Microbiol Insights 2021; 14. doi: 10.1177/11786361211050086. Julkaistu verkossa 21.10.2021.