Neljännes tavallisen poistoiän yli säilyneistä viisaudenhampaista näyttäisi olevan terveitä. Suomalaistutkimuksen mukaan aikuisiälle (30–93 v.) terveenä säilyneet viisaudenhampaat sijoittuvat useammin syvemmälle luuhun, purentatason alapuolelle.

Suurin osa viisaudenhampaista poistetaan jossain vaiheessa. Aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt pitkälti nuorten ja nuorten aikuisten viisaudenhampaisiin eli näiden hampaiden tavalliseen poistoikään. Pitkälle aikuisuuteen säilyneitä terveitä viisaudenhampaita on tutkittu vähemmän. Tuoreen suomalaisen poikittaistutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millaiset viisaudenhampaat voivat säilyä terveinä koko ihmisiän.

Tutkimusaineiston muodosti 6 005 Terveys 2000 -tutkimukseen osallistunutta yli 30-vuotiasta suomalaista aikuista, joille tehtiin kliininen ja kuvantamistutkimus. Terveiksi viisaudenhampaiksi luokiteltiin hampaat, joissa ei ollut kariesta tai paikkoja, joiden viereisten molaarien ientaskut olivat alle 4 mm ja joiden panoraamakuvissa ei näkynyt sairauden merkkejä.

Tutkimuksen mukaan 2 653:llä (44 %) tutkituista oli vähintään yksi viisaudenhammas. Suurimmalla osalla heistä viisaudenhampaissa näkyi sairauden merkkejä (62 %). Viidenneksellä oli sekä terveitä että sairaita viisaudenhampaita ja 16 %:lla oli vain terveitä. Kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin 5 665 viisaudenhammasta, joista 29 % oli terveitä.

Suurin osa terveistä viisaudenhampaista oli 30–39-vuotiailla. Terveiden viisaudenhampaiden määrä väheni selvästi iän myötä. Terveitä viisaudenhampaita oli hieman enemmän naisilla kuin miehillä, ja korkeampi koulutus suojasi myös näitä hampaita. Viisaudenhampaat säilyivät useammin terveinä yläleuassa kuin alaleuassa. Poikkeuksena oli 40–49-vuotiaat, joilla terveitä viisaudenhampaita oli enemmän alaleuassa.

Viisaudenhampaat, jotka sijaitsivat kervikaalisella ja erityisesti apikaalisella tasolla naapurimolaariin nähden, pysyivät terveinä useammin kuin purennan tasolla olevat. Sijainti syvällä luussa, mutta myös sijainti mandibulaarikanavan lähellä näytti liittyvän terveisiin viisaudenhampaisiin. Tulosta voidaan pitää yllättävänä, sillä sekä impaktoitumista että osittaista puhkeamista on pidetty ongelmana ja usein myös viisaudenhampaiden poistoindikaationa. Tutkijoiden mukaan syynä voi olla se, että tutkimusta on tehty aiemmin pääasiassa nuorten keskuudessa ja valikoituneilla potilasaineistoilla – nyt tutkitut olivat vanhempia ja edustivat koko Suomen väestöä. 

Lähde: Ventä I, Vehkalahti MM, Suominen AL. What kind of third molars are disease-free in a population aged 30 to 93 years? Clin Oral Investig. Julkaistu verkossa 21.6.2018.