Äidin periapikaalisten infektioiden todettiin olevan yksi merkittävimmistä lapsen pienen syntymäpituuden riskitekijöistä laajassa kansainvälisessä tutkimusaineistossa. Tutkimus tehtiin alhaisen tulotason maan, Malawin maaseudulla.

Nyt tehty kohorttitutkimus oli osa laajaa kansainvälistä tutkimuskokonaisuutta (iLiNS), jossa selvitettiin äidin terveyden ja ravitsemuksen merkitystä lapsen kasvulle ja terveydelle. Seurantatutkimuksessa oli mukana 1 179 raskaana olevaa naista ja sittemmin heidän vastasyntyneet lapsensa. Äitien ja lasten terveyttä tutkittiin useita kertoja raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimus oli osa alkuperäistä interventiotutkimusta, jossa äideille ja lapsille annettiin lisäravinnetta. Alkuperäistutkimuksessa huomattiin, ettei lisäravinnon antaminen parantanut lapsen syntymäterveyttä tai vaikuttanut lapsen painoon tai pituuteen 18 kuukauden seurannassa. Nyt tarkasteltiin lukuisia potentiaalisia riskitekijöitä.

– Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa hammasperäisiä infektioita on tutkittu osana näin laajaa riskitekijäjoukkoa, korostaa tutkimusryhmään kuuluva Ulla Harjunmaa.

Tutkijoiden mukaan köyhissä oloissa syntymättömän lapsen kokoon vaikuttavat muun muassa äidin infektiot, inflammaatiot ja aliravitsemus.

Pienikokoisuus syntyessä lisää kuolleisuuden, kasvun ja kehityksen viivästymien sekä muiden terveysongelmien riskiä.

– Tai ehkä paremminkin lyhytkasvuisuus on tämän kompleksin ongelman yksi ilmentymä, pohtii Harjunmaa.

Tulehdusten rooli nousi selkeästi esille tutkimuksessa. Tutkijat arvioivat tulehduksen mm. aikaistavan synnytystä sekä vaikuttavan systeemisesti sikiön kasvuun. Täten tulehdukset vaikuttivat huomattavasti lapsen syntymäpituuteen ja edelleen epäsuorasti syntymäpainoon. Äidin pituuden lisäksi äidin periapikaaliset infektiot ennustivat suoraan lapsen syntymäpituutta.

– Ryhmämme on julkaissut jo aiemmin artikkelin siitä, miten hammasinfektiot ovat tärkeä riskitekijä lapsen pienelle syntymäkoolle ja lyhentyneelle raskaudenkestolle. Tässä artikkelissa on kuitenkin laitettu yhteen ”pathway-analyysiin” lukuisia potentiaalisia riskitekijöitä ja todettu, että hammasinfektiot ovat yksi tärkeimmistä, kun ”kaikki mahdollinen” otetaan mukaan, toteaa Harjunmaa.

Tutkijat pohtivatkin, että infektioiden vaikutusta lapsen kokoon voitaisiin vähentää, jos mm. kohtutulehdukseen ja äidin hammasinfektioihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin lukuisia, ja kokonaisuus on kompleksi, minkä vuoksi lasten pienikokoisuuden ehkäisyssä tarvitaan kokonaisnäkemystä ja interventioita, jotka kohdistetaan laajasti moneen tekijään. Kapea-alaisten interventioiden, jotka kohdistuvat esimerkiksi ravintoon tai yksittäiseen tulehdukseen, on todettu toimivan huonommin.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 3/2018

Lähde: Ashorn P, Hallamaa L, Allen LH, Ashorn U, Chandrasiri U, Deitchler M, Doyle R, Harjunmaa U, Jorgensen JM, Kamiza S, Klein N, Maleta K, Nkhoma M, Oaks BM, Poelman B, Rogerson SJ5, Stewart CP, Zeilani M, Dewey KG. Co-causation of reduced newborn size by maternal undernutrition, infections, and inflammation. Matern Child Nutr. Julkaistu verkossa 8.1.2018.