Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suun terveydenhuoltoa käsittelevää kirjallisuutta on julkaistu erittäin niukasti, toteaa JDR Clinical & Translational Research -tiedelehden viime vuoden lopulla julkaistu katsaus. Se vähäinen kirjallisuus, jota aiheesta löytyy, viittaa siihen, että vähemmistöillä on muuta väestöä huonommat hoitotulokset suun terveydenhuollossa.
Katsaus halusikin selvittää sitä, kuinka kattavasti LGBT (lesbian, gay, bisexual, transsexual) -väestön suunterveyden hoitotuloksista kertovaa kirjallisuutta on ylipäätään olemassa. Tutkijat halusivat myös selvittää, millaista tietoa seksuaalivähemmistöjen puutteellisista hoitotuloksista löytyy ja onko seksuaalivähemmistöjen edustajilla joitain tiettyjä suun terveydenhuollon palvelujen käyttötapoja ja millaisia riskitekijöitä näihin liittyy.
Tutkimusta varten laadittiin tiedonhakustrategia, jotta vähemmistöjen huonoja kokemuksia suun terveydenhuollosta ja suun terveydenhuollon saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä voitiin tarkastella maailmanlaajuisesti. Hakuja tehtiin kaikkiaan kuudesta eri tietokannasta yhdistelmällä avainsanoja, jotka olivat merkityksellisiä vähemmistöjen suun terveydentilan ja suun terveydenhuollon käytön kannalta.
Katsauksessa oli mukana kymmenen tutkimusta, jotka täyttivät kelpoisuuskriteerit. Viisi tutkimusta oli tehty Intiassa, neljä Yhdysvalloissa ja yksi Brasiliassa. Vain kahdessa tutkimuksessa oli jaottelu osallistujien ilmoittaman seksuaalisen suuntautumisen mukaan, joten tuloksia ei voi yleistää kaikkien LGBT-yhteisön jäsenten kokemuksiksi. Kahdessa tutkimuksessa transsukupuolisten suunterveys oli huonommassa kunnossa kuin cissukupuolisilla, kun taas kahdessa tutkimuksessa kerrottiin, että transsukupuolisten ja cissukupuolisten hammashoitopalvelujen käyttö oli samanlaista. Viidessä tutkimuksessa tarkasteltiin huonoihin suunterveyden hoitotuloksiin liittyviä henkilökohtaisia ja rakenteellisia riskitekijöitä, kuten varallisuutta ja tulotasoa sekä syrjintää. Syrjintää on esimerkiksi sukupuolen virheellinen olettaminen terveydenhuoltojärjestelmässä.
Kirjoittajat toteavat, että vaikka useissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään LGBT-väestön suun terveydentilaa ja hoidon tarpeita, näyttö on niukkaa, ja raportoidut tulokset ja havainnot vaihtelevat huomattavasti. Osassa tutkimuksista keskitytään esimerkiksi hampaiden terveyteen ja raportoidaan DMFT-indeksin kaltaisia mittareita, ja joissakin tutkimuksissa keskitytään parodontiittiin ja raportoidaan CPI- tai CPTIN-indeksit. Kirjoittajat penäävätkin lisää kattavia tutkimuksia, joissa selvitetään LGBT-väestön suunterveyden moninaisia tuloksia ja joissa mieluiten arvioidaan objektiivisesti ja asiantuntevasti sekä hampaiden että parodontiumin terveyttä.
Kirjoittajien mukaan lisätutkimuksia tarvitaan, jotta havainnot voidaan validoida. Heidän mukaansa tuloksilla on merkitystä, jotta hammaslääketieteen asiantuntijat voivat hoitaa kaikkia potilaita tasa-arvoisesti. Transsukupuolisten ja cissukupuolisten henkilöiden välinen vertailu on myös tärkeää, jotta voidaan ymmärtää, mitä eroavaisuuksia sukupuoli-identiteeteillä on.
Jenna Mendez, Hammaslääkärilehti 6-7/2024
Lähde: I. Fakhrjahani, T. Tiwari, and A. Jessani A. Scoping Review of Oral Health Outcomes and Oral Health Service Utilization of 2SLGBTQ+ People: Review article. JDR Clin Trans Res 2023. Julkaistu verkossa 23.11.2023. doi:10.1177/23800844231206359