Helmikuussa 2024 Clinical Oral Investigations -lehdessä julkaistu artikkelimme tutkii terveydenhuollon ammattilaisista johtuvia viiveitä suusyövän varhaisdiagnostiikassa. Retrospektiivisessä tutkimuksessamme selvitettiin yhteensä 528 potilaan suusyövän tunnistamista. Tutkimukseen otettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2016–2020 arvioidut ensimmäisen suusyövän saaneet potilaat. Joka kymmenennen potilaan suusyövän diagnoosi viivästyi yli 30 vuorokautta terveydenhuollon ammattilaisen hitaan tai puutteellisen diagnostiikan vuoksi. Viiveen keston mediaani oli tutkimuksessa kolme kuukautta, ja pisin viive oli kahdeksan kuukautta.
Suusyövän moninaiset oireet ja löydökset saavat potilaat hakeutumaan hoitoon. Tunnettuja suusyövän oireita ovat suun alueen kipu, verenvuoto, haavaumat ja lisääntynyt hampaiden liikkuminen. Syövän alkuvaiheessa tauti voi kuitenkin olla vähäoireinen tai oireeton, mikä vaikeuttaa syöpädiagnostiikkaa.
Epäselvät tai epätyypilliset oireet voivat johtaa virheelliseen terveydenhuollon ammattilaisen diagnoosiin tai siihen, että pahanlaatuisuutta ei tunnisteta ajoissa. Aiemmin on osoitettu, että jos suusyöpää ei tunnisteta ajoissa, syöpäkasvaimet ovat useammin suurempia, haavaisempia, aggressiivisempia ja pidemmälle edenneitä, kun syöpähoidot alkavat, verrattuna niihin potilaisiin, joiden syöpä on diagnosoitu ensikäynnillä.
Kaikista suusyöpäpotilaista 80 % hakeutui aktiivisesti hoitoon oireidensa vuoksi. Potilaista, joilla suusyövän diagnoosi viivästyi, 96 % hakeutui aktiivisesti hoitoon oireidensa vuoksi (p = 0,001). Viiveeseen liittyivät erityisesti kipu (p = 0,035), haavauma (p = 0,005), ongelma proteesin istuvuuden kanssa (p = 0,020) ja parantumaton hampaan poistokuoppa ( p < 0,001).
Viivettä edelsivät hampaan poisto (24 %), suumuutoksen hoito paikallisvalmisteilla (20 %), kiireellisen hoidontarpeen tunnistamattomuus (20 %), lähetteen puuttuminen (14 %), antibioottihoito (12 %), proteesin istuvuuden parantaminen (8 %), oireiden hoito purentaelimistön kipuna ja toimintahäiriönä (4 %), hampaiden hionta (4 %) ja riittämätön tai epäonnistunut koepalanotto (4 %).
Hammaslääkärit, suukirurgit ja suuja leukakirurgit lähettivät lopulliseen hoitopaikkaan kaikista tutkimuksessa mukana olleista potilaista 66 %. Loput potilaat lähetettiin hoitoon muiden ammattiryhmien toimesta. Tutkimuksemme löydökset korostavat suusyövän tunnistamisen merkitystä potilaiden ensimmäisten käyntien aikana. Varsinkin päivystystyötä tekevän terveydenhuollon ammattilaisen tulisi olla valppaana potilaan mahdollisien suusyöpään viittaavien oireiden tai löydösten kohdalla. Suunterveyden ammattilaiset ovat suusyövän varhaisdiagnostiikassa merkittävässä roolissa.
Do we recognize oral cancer? Primaryprofessional delay in diagnosis of oral squamous cell carcinoma
Arvi Keinänen
HLL, väitöskirjatutkija
Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
Suu- ja leukasairauksien linja, Helsingin yliopistollinen sairaala
Johanna Uittamo
dosentti, LL, HLT, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, yliopistonlehtori
Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
Suu- ja leukasairauksien linja, Helsingin yliopistollinen sairaala
Johanna Snäll
apulaisprofessori, LKT, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri
Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
Suu- ja leukasairauksien linja, Helsingin yliopistollinen sairaala
Clin Oral Investig 28(2): 131.
doi: 10.1007/s00784-024-05515-7
Julkaistu verkossa 3.2.2024.