Laserkäsittely auttaa apikaalisemman sidostuksen paranemiseen, kertoo Dental Materials -lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, parantaisiko erbium-lasersäteily yhdessä modifioitujen kärkien kanssa lasikuitunastojen intraradikulaarista adheesiota.
Erbium-laserien käyttö hampaiden kovakudosten käsittelyssä on yleistynyt. Laseria käytetään puhdistuksen tehostamiseen juuren alueella ja smear-layerin poistamiseen. Uusien lasikuitukärkien lateraalinen emissio mahdollistaa entistä paremman puhdistuksen.
Tutkimuksessa neljäkymmentä poistettua kulmahammasta juurihoidettiin ja preparoitiin lasikuitunastoja varten. Juuret jaettiin viiteen ryhmään (n = 8) sen mukaan, mitä laserkärkiyhdistelmiä käytettiin (2 940 nm Er:YAG ja 2 780 nm Er,Cr:YSGG). Ei-laseroidut juurikanavat toimivat kontrollina. Nastat sementoitiin itsekiinnittyvällä hartsisementillä, ja niille tehtiin rasitustesti. Kervikaalisesti ja mediaalisesti (p > 0,05) merkittäviä eroja ei havaittu, mutta merkittävästi suurempia sidoslujuuksia havaittiin apikaalisissa osissa (p < 0,05). Lasersäteily vähensi adheesiovaurioita, sementti-dentiiniraon muodostumista ja nanovuotoa apikaalisesti. Lasersäteilyn protokollat, joissa käytettiin joko suoraviivaista tai säteittäistä säteilyä, paransivat adheesiota apikaaliseen intraradikulaariseen dentiiniin, mikä auttoi yhtenäisemmän sidosrajapinnan synnyssä.
Sidosmekanismien erojen takia jatkotutkimukset ovat välttämättömiä, jotta voidaan arvioida, hyödyttäisivätkö lasersäteilyn positiiviset vaikutukset etsaushuuhtelun ja itseadhesiivisten hartsisementtien sitoutumista intraradikulaariseen dentiiniin. Useat tekijät haitallisen morfologian lisäksi vaikuttivat sidoslujuuden heikkenemiseen syvemmissä juuren osissa. Näitä olivat esimerkiksi intraradikulaarisen alueen puhdistus, hartsipohjaisten sidemateriaalien alhaisempi polymeroituminen ja suurempi virhejakauma.
Smear-layerin negatiivinen vaikutus radikulaariseen adheesioon voidaan minimoida lasersäteilyllä. Historia tuntee useita tapauksia, joissa on eliminoitu esteet hartsisementin ja dentiinin välisten sidosten parantamiseksi. EDTA on kelatoiva aine, jota käytetään laajalti smear-layerin poistoon endodontiassa. Silti EDTA-huuhtelu voi yksinään olla merkityksetön, kun halutaan parantaa testatun itsesidostuvan sementin sidoslujuutta.
Tästä syystä kelatoivia huuhteluliuoksia ei käytetty tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ainoastaan lasersäteilyn vaikutusta sidoslujuuksiin, joten ainut lasersäteilytyksen aikana käytetty huuhteluliuos oli 0,9-prosenttinen NaCl-liuos.
Evaluation of Er:YAG and Er,Cr:YSGG lasers on intraradicular bonding using modified glass fiber tips
Jaana Hannele Sippus1,2
Thiago Henrique Scarabello Stape2
Arzu Tezvergil-Mutluay2,3
1 Kansallinen suun terveystieteiden tohtoriohjelma (FINDOS), Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos
2Department of Restorative Dentistry and Cariology, Adhesive Dentistry Research Group, Institute of Dentistry, University of Turku
3Turun yliopistollinen keskussairaala, TYKS, Turun yliopisto
Dental Materials Journal
DOI: 10.4012/dmj.2023-025
Julkaistu verkossa: 29.11.2023
