Selvitimme tuoreessa tutkimuksessamme aerosolin muodostusta erilaisissa hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä. Aihe nousi erityisen mielenkiinnon kohteeksi koronaviruspandemian alussa. Silloin hammashoitohenkilöstöllä katsottiin olevan erityisen suuri riski altistua työssään koronavirukselle, mutta tutkittua tietoa hammaslääketieteellisten toimenpiteiden aiheuttamasta riskistä oli tarjolla varsin vähän.

Tutkimusaineisto kerättiin aidoissa hoitotilanteissa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä (PKS-SEHYK) koronaviruspandemian alussa, kesäkuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 84 potilasta, joille tehtiin yhteensä 253 toimenpidettä. Tutkimuksessa mitattiin seuraavien hammaslääketieteellisten toimenpiteiden aerosolinmuodostusta: poraaminen turbiiniporalla, punaisella kulmapäällä sekä sinisellä kulmapäällä, parodontologinen hoito ultraäänilaitteella ja käsi-instrumenteilla, suun tutkimus, intraoraaliröntgenkuvaus, puudutus sekä juurihoitotoimenpiteet. Aerosolinmuodostusta mitattiin OPS-laitteella (Optical Particle Sizer), joka analysoi aerosolihiukkasten koon ja määrän ajan funktiona optisen sironnan perusteella. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUS:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Tutkimuksen päätuloksena oli, että kaikista tarkastelluista instrumenteista eniten aerosolia sai aikaan turbiinipora. Erityisesti se muodosti pieniä, alle 1 µm:n kokoisia aerosolihiukkasia. Lisäksi havaitsimme, että sinisen ja punaisen kulmapään sekä ultraäänilaitteen käyttö kohottivat ympäristön aerosolipitoisuutta korkeammalle kuin pelkkä suun tutkiminen; näiden instrumenttien tuottamat pitoisuudet jäivät kuitenkin pienemmiksi kuin turbiiniporalla.

Tutkimuksessa laskettiin myös emissiokertoimia, jotka kuvastavat partikkelien määrän muutosta ilmassa. Ilmeni, että kaikkia poria käytettäessä syntyi merkittäviä määriä myös suurempia, 1–5 µm:n ja yli 5 µm:n kokoisia hiukkasia. Suuremmat hiukkaset kuitenkin poistuvat huoneilmasta nopeammin kuin pienimmät, joten niiden pitoisuudet jäävät matalammiksi.

Tämän tutkimuksen perusteella ei pystytä päättelemään, onko toimenpiteiden yhteydessä muodostunut aerosoli patogeenista, koska OPS-laitteella mitattiin nimenomaan aerosolipitoisuuksia, ja aerosolista suurin osa koostuu instrumenttien jäähdytysvedestä ja ilmasta. Aerosolin patogeenisyyttä selvitämme jatkotutkimuksissa.
Aerosolia tuottavia toimenpiteitä, erityisesti turbiiniporausta, tehdessä varotoimista – kuten oikeaoppisesta tehoimun käytöstä – kannattaakin huolehtia tarkoin. Turbiiniporan korvaaminen punaisella kulmapäällä vähentää aerosolinmuodostusta ja voi olla varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi pandemian pahenemisvaiheissa. Suun terveydenhuollossa on oltu jo pitkään edelläkävijöitä korkeatasoisessa aseptiikassa ja suojainten käytössä, ja tartuntoja onkin ilmennyt varsin vähän. Kliinikoiden on kuitenkin edelleen hyvä pitää mielessä instrumenttien käytön aiheuttama potentiaalinen riski päivittäisessä työssään.