Painotuoretta

Apollonia / Tiedeartikkelit / Mekanismeja suusairauksien yhteydestä neurodegeneratiivisiin muistisairauksiin

Mekanismeja suusairauksien yhteydestä neurodegeneratiivisiin muistisairauksiin

Peer reviewed  CC BY

Tiivistelmä

Tuoreen systemaattisen kirjalli­suuskatsauksen mukaan suun dysbioosi on yksi Alzheimerin taudin (AD) riskitekijöistä, joita ovat myös aivoverenkierron sairaudet, dia­betes, verenpainetauti, ylipaino ja dys­lipidemia. Suun mikrobeista erityisesti spirokeetat, kuten treponemat, on yh­distetty AD:hen. Tässä tutkimuksessa pyrimme tarkastelemaan suusairauk­ sien ja neurodegeneratiivisten saira­uksien välistä yhteyttä ja mekanismeja näiden sairauksien välillä.

Kyseisen kahden tautiryhmän vä­linen yhteys havaittiin useissa eri jul­kaisuissa, ja mahdollisia vaikutusme­kanismeja löydettiin. Suusairaudet voivat olla riski neurodegeneratiivisille muutoksille eri reittejä pitkin. Monet suun mikrobit ovat yhteydessä neuro­degeneratiivisiin kognitiivisiin häiriöi­hin, erityisesti parodontiitin punaisen kompleksin patogeeneihin kuuluva Porphyromonas gingivalis. P. gingi­valis -bakteerin ulkokalvon vesikkelit (OMV, nanoproteoliposomit) mahdol­listavat sen metastaattisen leviämisen, fagosyyttisen säätelyn muuntelun, ku­doksen tuhoutumisen, komplementti­kaskadin proteiinien geenimanipulaati­on ja muutokset tulehdusta edistävässä signaloinnissa. OMV:t voivat lisätä veri­aivoesteen läpäisevyyttä, mutta niiden kyky läpäistä sitä on vielä todistamatta. Pienenä hiukkasena, jolla on hyvä tar­tuntakyky ja proteolyyttinen aktiivi­suus, OMV voi levitä helpommin kuin itse bakteeri. Lisäksi P. gingivaliksen erittämät kysteiiniproteaasit eli gingi­painit sekä lipopolysakkaridit saattavat olla yhteyden taustalla. Lisäksi mikro­bien metaboliatuotteena muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot (short chain fatty acid, SCFA) voivat vaikuttaa eri aivoalueisiin soluvälitteisen hapetus­- ja solulimakalvostressin ja kalsiumsig­naloinnin välityksellä. P. gingivaliksen lisäksi parodontologisista patogeeneis­tä Treponema dentico/a ja Tannere/­ la forsythia sekä muista suun pato­geeneista Fusobacterium nuc/eatum, Campylobacter rectus, Aggregatibac­ ter actinomycetemcomitans, Prevo­ tel/a intermedia, Prevotel/a nigrecens, Candida albicans ja Herpes simplex -virus-1 yhdistettiin neurodegeneratii­visiin muistisairauksiin.

Suusairauksien ja neurodegeneraa­tion välisen yhteyden taustalla olevia mekanismeja voivat olla suun mikro­bien ja niiden aineenvaihduntatuot­teiden kulkeutuminen syljen mukana maha-suolikanavaan ja niiden vaiku­tukset sekundaarisesti suoliston kautta tai primaaristi verenkierron, hermoston tai aivokalvojen kautta aivoihin. Saira­uksien yhteyttä muodostaviksi meka­nismeiksi osoittautuivat suusairauksi­en vaikutus immuunijärjestelmään ja muut tekijät, kuten suun patogeenisten mikrobien kyky epigeneettiseen muun­teluun sekä puremalihasten aktivaati­on stimulaatiovaikutukset. Merkittä­vimmäksi osoittautui parodontiitin ja AD:n välinen yhteys, jota onkin tutkittu eniten. Kyseinen yhteys korostui ikään­tyneessä väestössä, jolla oli muita neu­rodegeneratiivisten sairauksien riskite­kijöitä ja joilla oli huonompi suunterve­ys. Yhteyttä muihin neurodegeneratiivi­siin muistisairauksiin, kuten otsalohko­dementiaan ja Lewyn kappale -tautiin ei ole vielä tutkittu. Yhteyttä muihin suusairauksiin kuin parodontiittiin on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksen tulokset osoittivat, et­tä hyvä suunterveys yhdessä ennalta­ ehkäisevien toimenpiteiden ja oikea-aikaisen laadukkaan korjaavan hoidon, ylläpitohoidon sekä purennan kuntou­tuksen kanssa voi olla hyödyllistä neu­rodegeneratiivisten kognitiivisten häi­ riöiden esiintyvyyden vähentämiseksi. Hyvä suunterveys olisi tunnustettava mahdolliseksi ennalta ehkäiseväksi tai riskejä vähentäväksi toiminnaksi her­mostoa rappeuttavia sairauksia vas­taan.

The association between oral diseases and neurodegenerative disorders

Lauriina Soiniemi1, Eino Solje2, Anna Liisa Suominen1, Katja M. Kanninen3, Arja M. Kullaa1

1 Institute of Dentistry, Medical School, University of Eastern Finland, and Oral and Maxillofacial Teaching Unit, Kuopio University Hospital, Kuopio, Finland.

2 Institute of Clinical Medicine, Neu­ rology, University of Eastern Finland, and Neuro Center, Neurology, Kuopio University Hospital, Kuopio, Finland

3 A.I.Virtanen Institute for Molecular Sciences, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland

Journal of Alzheimer’s Disease.

DOI: 10.1177 /13872877241289548.

Julkaistu verkossa 12.11.2024.

Tietosuoja

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sekä kehittää ja tilastoida sivustomme käyttöä. Voit muuttaa evästeasetuksia koska tahansa sivuston vasemmasta alakulmasta löytyvästä painikkeesta.

Välttämättömät toiminnalliset evästeet

Nämä evästeet ovat sivujemme toiminnallisuuden kannalta välttämättömiä ja ovat aina käytössä. Käytämme toiminnallisia evästeitä esimerkiksi tekemiesi valintojen muistamiseen, kuten evästeasetuksiesi. Nämä evästeet eivät tallenna markkinoinnissa tai analytiikassa käytettävää käyttäjätietoa.

Analytiikkaevästeet

Nämä evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoamme, sekä tilastoimaan käyttäjämääriä. Sivuilla käytetään seuraavien palveluiden evästeitä:

Google Tag Manager

Google Analytics