Hammaslääkäripäivien teemana on tänä vuonna ”kestävää terveyttä”. Nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä käsite pitääkään sisällään. Kestävä terveys ja terveydenhuolto tarkoittavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimista kaikessa toiminnassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegrenin mukaan on kyse siitä, että ihmisten tulee kaikessa toiminnassaan varmistaa planeettamme kantokyvyn rajoissa pysyminen ja ymmärtää, että ihmisen terveys on täysin riippuvainen luonnonjärjestelmien elinvoimaisuudesta. Tarkastellaan laajaa käsitettä, joka koskettaa kaikkia ihmisiä.
Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristön saastumisen on arvioitu olevan suurimpia terveysuhkia tällä vuosisadalla.
– Tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen edellyttää, että terveydenhuollossa, niin kuin yhteiskunnassa laajemminkin tähdättäisiin nopealla aikataululla fossiilisista polttoaineista luopumiseen, vähennettäisiin muidenkin luonnonvarojen ylikulutusta ja vahvistettaisiin kiertotaloutta, painottaa Grotenfelt-Enegren.
Suomi on sitoutunut YK:n jäsenvaltioiden Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteisiin, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Joillakin osa-alueilla Suomi on kirinyt etujoukoissa, mutta haasteita liittyy muun muassa kulutus- ja tuotantotapojen muutostarpeeseen, ilmastotoimiin, metsien kestävään käyttöön, merien ja vesistöjen tilaan, kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen sekä muiden maiden tukemiseen Agenda 2030:n toimeenpanossa. Talkoisiin tarvitaan jokainen toimiala ja toimija yhteistyössä.
Terveydenhuollolla on suuri ympäristöjalanjälki
Kestävä terveydenhuolto ei saastuta ympäristöä, on kustannustehokasta ja tuottaa sosiaalista hyvinvointia. Tämä on iso haaste sote-sektorille, sillä sen toiminta kuluttaa huomattavasti energiaa, vettä ja materiaaleja sekä tuottaa sekä suoria että epäsuoria päästöjä ja jätettä.
– Terveydenhuollon ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat laajoja. Hiilijalanjälki koostuu muun muassa rakentamisen, rakennusten lämmityksen, kuljetusten ja erilaisten hankintojen aiheuttamista päästöistä, Grotenfelt-Enegren summaa.
Terveydenhuoltoon kuuluvat korkeat hygieniavaatimukset, ja tiloja on lämmitettävä, mutta etenkin isojen toimijoiden hankinnoilla sekä tilojen ja välineiden elinkaariajattelulla olisi iso merkitys. Grotenfelt-Enegren muistuttaa, että terveydenhuollossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota erityisesti puhtaan veden sekä muiden resurssien käytön tehostamiseen, ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoon, uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen ja ruokahävikin sekä muiden jätteiden synnyn vähentämiseen.
– Systeemitasolla olisi tärkeätä satsata varsinkin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
Terveydenhuollossakin on ruvettu viime aikoina kiinnittämään enemmän huomiota kestävän kehityksen yleisiin tavoitteisiin ja toimintojen ympäristövaikutuksiin. Grotenfelt-Enegrenin mukaan kestävyyden parempi ja kattavampi huomioiminen vaatisi kuitenkin selkeää kansallista ohjausta. Tähän apua tarjoaa juuri valmistunut Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hanke, jossa rakennettiin kestävyydelle kansallisia tavoitteita sekä seuranta- ja ohjausmenetelmiä.
Työsarkaa riittää vielä monilla kestävän terveyden osa-alueilla. Työlistalle kuuluvat muun muassa kattavan ja universaalin terveydenhuollon tavoitteet, elintapasairaudet, mielenterveyteen liittyvät haasteet sekä eriarvoisuus terveydessä ja hoitoon pääsyssä.
Yksilön valinnat ovat merkityksellisiä
Yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen tekemisillä ja kestävillä valinnoilla on suuri merkitys – on kyse sitten jätteistä, liikkumisesta, toimintakulttuurista tai hoitokäytännöistä. Grotenfelt-Enegren muistuttaa, että yksittäisen ammattilaisen olisi tärkeätä tiedostaa omien tutkimus- ja hoitokäytäntöjensä ympäristövaikutukset ja mahdollisuuksien mukaan suosia ympäristöystävällisimpiä vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi monilla lääkkeillä, kuten antibiooteilla ja anestesiakaasuilla, on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Näitä voimme vähentää harkituilla lääkevalinnoilla sekä lääkkeiden oikeaoppisella käytöllä ja niiden oikealla hävittämisellä. Lääkkeitä kirjoittaessa kannattaa myös aina muistuttaa potilaita palauttamaan ylijääneet lääkkeet apteekkiin.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli tiedonjakajina. He voivat tukea terveellisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja asiakastyössään, työympäristöissään sekä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
– Vaikuttamistyössä tärkeää on tietoisuuden lisääminen ympäristön tilan ja ihmisen terveyden välisistä yhteyksistä. Edistämällä terveyttä vähennämme samalla terveydenhuollon toimintojen tarvetta ja tätä kautta vähennetään myös suoria ympäristöhaittoja.
Kainalojuttu: Kestävästi Hammaslääkäripäiville
Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on myös osa kestävää terveyttä ja terveydenhuoltoa, mikä tukee muun muassa hoidon vaikuttavuutta. Tähän Hammaslääkäripäivät panostaa laajalla luento-ohjelmalla.
Hammaslääkäripäivien kokoisessa tapahtumassa kaikilla kestävillä valinnoilla on merkitystä. Apollonia haluaa vähentää ylimääräisestä materiaalista syntyvää kuormaa siirtymällä sähköiseen mobiililippuun. Mobiililippu ei tarvitse kaulanauhaa ja muovikoteloa. Lisäksi rajoitamme käsiohjelmapainosta ja valitsemme kestäviä ratkaisuja osastorakenteisiin.
Apollonia haastaa myös kaikki tapahtumaan osallistujat miettimään kestävyyttä omissa valinnoissaan. Kouluttautuminen jo yksi askel. Entäpä tulisitko julkisilla tai kimppakyydillä paikan päälle? Minkä pienen kestävän teon voisit toteuttaa päivien aikana? Kaikkien valinnoilla on väliä!
Annika Nissinen
Tekstit on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 10/2023.
Tutustu Hammaslääkäripäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tapahtumasivulla.
