Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin pohjoissuomalaisten halkiolasten hampaiden ja kuulon ongelmiin. Aineisto koostui 214 halkiopotilaasta, joita hoidettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997–2013.
Väitöstyön tavoitteena oli ryhmitellä perusterveydenhuollon TMD-kipupotilaat käyttäen kipuun liittyvää toimintahaittaluokitusta ja tutkia näin muodostuneiden alaryhmien psykososiaalisia ja yleisterveydellisiä eroja. Osoittautui, että toimintahaitan määrityksessä käytetty yksinkertainen, helppokäyttöinen GCPS-mittari soveltuu hyvin perusterveydenhuollon TMD-potilaiden seulontamenetelmäksi.
Väitöstutkimuksessa vertailtiin MMP-8-pitoisuuksien pikamittaukseen käytettäviä ns. tuolinvierustestejä ja laboratoriossa käytettäviä, immunologisia MMP-8:n mittausmenetelmiä, sekä selvitettiin, miten tupakointi vaikuttaa ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden vaihteluun.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin zirkoniarunkoisten kruunujen ja siltojen menestymistä. Osoittautui, että zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostuvat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä silloin, kun useampia puuttuvia hampaita korvataan siltaproteesilla.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin hammashoitouudistuksen vaikutuksia sosioekonomisiin eroihin hammashoitopalvelujen käytössä ja koetussa suunterveydessä. Osoittautui, että julkisen hammashoidon tuen laajeneminen ei johtanut merkittävästi pienempiin sosioekonomisiin eroihin kuuden vuoden seurannan aikana ja että suun terveydenhuoltojärjestelmässä näyttää edelleen olevan eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon yleisanestesiahammashoidon prosessia ja potilaiden taustoja. Selvisi, että osalla yleisterveistä lapsista yleisanestesiahammashoitoon joutuminen olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää ulkomaalaistaustaisiin perheisiin.
Tässä väitöstutkimuksessa kartoitettiin Meretojan taudin vaikutusta suunterveyteen. Hyposalivaation ja alentuneen syljen IgA-pitoisuuden vuoksi Meretojan tautia sairastavilla vaikuttaa olevan suurentunut riski suun alueen sairauksiin. Näin ollen potilaat hyötyvät erityisesti ehkäisevästä hammashoidosta ja tehokkaasta suun omahoidosta.
