Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Tutkimus osoitti, että lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyy lapsilla haittoja, kuten heikentynyttä psykologista hyvinvointia. Tulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan hyvissä ajoin ne lapset, joille unenaikaisia hengityshäiriöitä saattaa kehittyä ja joita kannattaa jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä hoitamaan moniammatillisessa tiimissä.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että papilloomavirustartunnat ovat yleisiä jo vastasyntyneillä ja että lapsena saadulla HPV-tartunnalla on on merkitystä immuniteetin muodostumisessa. Suun HPV-tulehdus löytyi jopa 18 %:lta tutkituista vastasyntyneistä, ja suurimmalta osalta testatuista 11–16-vuotiaista löytyi verestä HPV-tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja.
Väitöstyössä tutkittiin luun morfogeneettisen proteiini 2:n (BMP-2) vaikutusta rasvan kantasolujen luuerilaistumiseen sekä solunsisäiseen viestintään. BMP-2:n hyödyt luukudosteknologiassa saattavat olla rajalliset. Sen sijaan bioaktiivisista laseista liuenneet ionit yhdistettynä perinteisiin, kemiallisiin luuerilaistustekijöihin saivat aikaan nopean ja voimakkaan luuerilaistumisvasteen.
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin pohjoissuomalaisten halkiolasten hampaiden ja kuulon ongelmiin. Aineisto koostui 214 halkiopotilaasta, joita hoidettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997–2013.
Väitöstyön tavoitteena oli ryhmitellä perusterveydenhuollon TMD-kipupotilaat käyttäen kipuun liittyvää toimintahaittaluokitusta ja tutkia näin muodostuneiden alaryhmien psykososiaalisia ja yleisterveydellisiä eroja. Osoittautui, että toimintahaitan määrityksessä käytetty yksinkertainen, helppokäyttöinen GCPS-mittari soveltuu hyvin perusterveydenhuollon TMD-potilaiden seulontamenetelmäksi.
Väitöstutkimuksessa vertailtiin MMP-8-pitoisuuksien pikamittaukseen käytettäviä ns. tuolinvierustestejä ja laboratoriossa käytettäviä, immunologisia MMP-8:n mittausmenetelmiä, sekä selvitettiin, miten tupakointi vaikuttaa ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden vaihteluun.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin zirkoniarunkoisten kruunujen ja siltojen menestymistä. Osoittautui, että zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostuvat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä silloin, kun useampia puuttuvia hampaita korvataan siltaproteesilla.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin hammashoitouudistuksen vaikutuksia sosioekonomisiin eroihin hammashoitopalvelujen käytössä ja koetussa suunterveydessä. Osoittautui, että julkisen hammashoidon tuen laajeneminen ei johtanut merkittävästi pienempiin sosioekonomisiin eroihin kuuden vuoden seurannan aikana ja että suun terveydenhuoltojärjestelmässä näyttää edelleen olevan eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.
