Spektrikuvantamisen avulla kohti objektiivisempaa diagnostiikkaa
Itä-Suomen yliopisto tiedotti alkuviikosta, että Tekes on myöntänyt 400 000 euron rahoituksen yliopistossa tehtävälle, hammaslääketieteellistä spektrikuvantamista kehittävälle Digident-hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan, miten valon aallonpituuksien tarkkaan erotteluun perustuvaa spektrikuvantamistekniikkaa voidaan hyödyntää suu- ja hammassairauksien havaitsemisessa ja visualisoinnissa.
– Teemme spektrikuvauksia Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen klinikalla potilailla, jotka opetusklinikan henkilökunta on valinnut, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Markku Hauta-Kasari.
– Usein potilailla on jokin yleissairaus, joka ilmenee myös suussa.
Sairaudet esiin valon aallonpituuksia mittaamalla
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa otetuista spektrikuvista kootaan tietokanta jatkotutkimusta varten. Toisessa vaiheessa tietokannan perusteella suunnitellaan uusia, suun sairauksien havainnointia varten optimoituja valaistus- ja kuvantamisjärjestelmiä, joita myös testataan hankkeessa.
– Spektrikamera pystyy erottamaan yhdestä väristä kymmeniä eri sävyjä, selvittää Hauta-Kasari.
– Värien erottelukyky on siis aivan toista luokkaa kuin perinteisessä digitaalikamerassa, joka perustuu RGB-värimaailmaan eli kolmen päävärin sekoituksiin.
Spektrikuvauksessa kohteeseen kohdistetaan ulkoinen valonlähde, joka on säädetty sen mukaan, mitä kuvauskohteesta halutaan tietää. Valon eri aallonpituudet tunkeutuvat aineeseen, kuten erilaisiin ihmiskudoksiin, eri tavoin. Näitä eroja mittaamalla päästään havainnoimaan vaikkapa ikenen alla olevan luun terveyttä.
Spektrikuvantamista on hyödynnetty lääketieteessä aiemmin mm. silmänpohjan sairauksien diagnostiikassa sekä neurokirurgiassa, ja joitakin kaupallisia sovelluksiakin on jo käytössä. Hammaslääketieteellisten sovellusten kehittäminen käynnistyi, kun Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen laitoksella oivallettiin, että spektrikuvaus voisi ehkä korvata osan perinteisistä radiologisista tutkimuksista.
Motivaattorina halu vähentää säteilyrasitusta
– Spektrikuvantamisen avulla saadaan esiin hyvin pienetkin värin muutokset, ja se on erinomainen keino havaita mm. varhainen initiaalikaries ja pulpiitti, toteaa hankkeen aloitteentekijä, professori Arja Kullaa.
– Se sopii myös mm. limakalvosairauksien ja varhaisessa vaiheessa olevien tulehdusmuutosten arviointiin.
Kullaa toivookin, että tulevaisuudessa spektrikuvaus mahdollistaisi objektiivisen diagnostiikan.
– Oma kiinnostukseni aihetta kohtaan lähti kuitenkin alun perin siitä, että haluan vähentää röntgenkuvauksen tarvetta.
Tällä hetkellä potilaan spektrikuvaustilanne muistuttaa hieman studiovalokuvausta. Spektrikamera on kookas kamera, jossa on iso objektiivi, ja ulkoisia valonlähteitä on tilanteesta riippuen erilaisia.
– On siinä paljon tavaraa, Hauta-Kasari tiivistää.
Hauta-Kasari ja Kullaa kuitenkin toivovat, että tulevaisuudessa spektrikuvaus kuuluu jokaisen hammaslääkärivastaanoton keinovalikoimaan.
– Jonain päivänä spektrikamera valonlähteineen voi olla unitin vakio-osa, joka muistuttaa kynää, Hauta-Kasari kuvaa.
– Todennäköisesti tuotekehityksessä päästään joskus siihen vaiheeseen, että laitteet ovat edullisia ja helppokäyttöisiä.
Tähän uskovat myös kaupalliset toimijat. Digident-hankkeessa on mukana kolme yritystä: Planmeca Oy, sensoreita valmistava Detection Technologies Oy ja visualisointiohjelmistoihin erikoistunut Arction Oy.
Laura Kimari, Hamamslääkärilehti