Väitös: Parodontopatogeeni Treponema denticolan proteaasia esiintyy ruoansulatuskanavan syöpäkudoksissa
Parodontiitti on yleinen ja alidiagnosoitu sairaus aikuisväestössä niin Suomessa kuin maailmallakin. Spirokeettabakteeri Treponema denticolalla (Td) on keskeinen rooli parodontiitissa. Td omaa laajan määrän entsyymejä, jotka edistävät sen kudosinvaasiota. Yksi Td:n tärkeimpiä kudosproteiineja pilkkovia entsyymejä on kymotrypsiinin kaltainen proteaasi (CTLP). Kudoksen tuhoutuminen laukaisee isännän immuunivasteen, mikä vauhdittaa parodontiitin etenemistä.
Krooniset tulehdustilat ovat tärkeitä tekijöitä syövän synnyssä. Parodontiitti on yhdistetty kohonneeseen ruoansulatuskanavan syövän riskiin ja tähän syöpään liittyvään kuolleisuuteen, mutta mekanismit tämän yhteyden taustalla ovat vielä suurelta osin tuntemattomia.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin Td:n merkitystä kroonisessa parodontiitissa ja ruoansulatuskanavan syöpien taustalla.
Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin Td:n roolia kroonisessa parodontiitissa ja ientulehduksessa. Työssä arvioitiin Td:n indusoimaa ohjattua solukuolemaa tarkastelemalla soluista vapautuvia vaarasignaaleja ja keskeisiä viestimolekyylejä. Näiden tekijöiden toimintaa vertailtiin immunoproteomiikan työkaluja hyödyntäen kahden potilasryhmän välillä: toinen ryhmä koostui ientulehdusta ja parodontiittia sairastavista ja toinen ienkudokseltaan terveistä henkilöistä.
Toisessa osatyössä tutkittiin CTLP:n esiintymistä lukuisissa ruoansulatuskanavan syövissä, mukaan lukien suu-, tonsilla-, ruokatorvi-, maha-, haima- ja paksusuolisyöpä. Lisäksi selvitettiin CTLP:n esiintymistä kilpirauhasen ja rintarauhasen kasvainkudoksissa sekä kartoitettiin sen immunomodulatorista toimintaa laboratorio-olosuhteissa.
Kolmannessa osatyössä selvitettiin, onko CTLP:n esiintymisellä kielisyövässä yhteyttä syövän merkittävimpiin kliinispatologisiin parametreihin, kuten kasvaimen kokoon ja invaasioon. Tutkimukset tehtiin soveltaen immunohistokemiallisia menetelmiä.
Tulosten perusteella Td indusoi apoptoosia vaarasignaalien kautta, ja keskeisenä tekijänä tässä ketjussa toimii HMGB1-signaalimolekyyli. Td:n CTLP-entsyymiä löytyi useista ruoansulatuskanavan kasvainkudoksista, mutta ruoansulatuskanavan ulkopuolella sijaitsevissa kasvaimissa sitä ei esiintynyt merkittävässä määrin. Laboratorio-olosuhteissa CTLP kykeni aktivoimaan kasvaimen mikroympäristölle keskeisiä immuunivastetta muokkaavia tekijöitä, kuten pro-matriksimetalloproteinaaseja. CTLP:n esiintyminen kielisyöpäkudoksessa korreloi useiden keskeisten kliinispatologisten tekijöiden, kuten tuumorin invaasiosyvyyden ja koon, kanssa. Lisäksi CTLP:n esiintyminen liittyi kielisyöpäpotilailla huonompaan ennusteeseen.
Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään Td:n indusoiman kroonisen tulehduksen mekanismeja. Lisäksi tulokset valaisevat mekanismeja, jotka mahdollisesti ovat parodontiittiin liitetyn syöpäriskin taustalla. Tutkimus tukee aiempaa käsitystä, että parodontiitin ehkäiseminen ja varhainen diagnosointi ovat erittäin tärkeitä paitsi suunterveyden, myös potilaan kokonaisterveyden kannalta.
Dyah Listyarifah
MD., MSc
VASTAVÄITTÄJÄ
Ilmo Leivo, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Timo Sorsa, professori
Helsingin yliopisto / Karolinska Institutet, Ruotsi
ESITARKASTAJAT
Jaana Rautava, dosentti
Turun yliopisto
Arzu Tezvergil-Mutluay, professori
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Timo Sorsa, professori
Helsingin yliopisto / Karolinska Institutet, Ruotsi
Mari Ainola, dosentti
Helsingin yliopisto
Mikko Nieminen, HLT, LK
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/246103