Haluatko kaksinkertaistaa tekemiesi paikkojen sidoslujuuden? Pidä katseesi työssä ja keskity, kun valokovetat, neuvoo kanadalaisprofessori Richard Price.

– Muovipaikkasi ovat vain niin hyviä kuin valokovetuksesi on.

Hammaslääkärilehden parhaana tiedeartikkelina palkittiin viime syksynä tutkimus, joka tarkasteli valokovetuksen opetusta potilassimulaattorin avulla. Price pitää tätä samaista MARC-potilassimulaattoria huikeana keksintönä: siihen liitetty tietokone näyttää valokovetustehon reaaliaikaisena käyränä, jonka ansiosta moni kokenutkin kliinikko on herännyt huomaamaan oman valokovetuksensa puutteet.

– Jos hammaslääkäri ei pidä valokovettajaa suorassa kohti kovetettavaa täytettä ja katselee valokovetuksen aikana muualle, valokovetuksen teho putoaa.

Yhdistelmämuovit eivät kovetu asianmukaisesti, ellei niihin osu riittävää määrää säteilyenergiaa, jonka aallonpituus on oikea. Eri muoveissa käytetään eri valoinitiaattoreita, ja on olennaista tietää, kovettuuko käytettävä muovi sillä aallonpituudella, jolla oma valokovettaja toimii. Nykyisten valokovettajien LED-valojen spektri on yleensä melko kapea.

Tästä syystä sekä muovin että valokovettajan käyttöohjeet on pakko lukea huolellisesti.

– Ainoastaan sellaiset yhdistelmämuovit, joissa on käytetty valoinitiaattorina kamforikinonia, absorboivat valoa niin laajalla spektrillä, että käytännössä kaikki valokovettajat pystyvät kovettamaan ne, Price muistuttaa.

Riittävän säteilytehon ja oikean aallonpituuden lisäksi valokovetuksessa tarvitaan aina riittävästi aikaa. Kaikkien muovien oikea kovetusaika ei myöskään ole sama. Erään saksalaistutkimuksen mukaan noin 300 kliinikosta yli puolet kovetti kaikkia materiaaleja aina 20 sekuntia ja vajaa 30 prosenttia aina 10 sekuntia. Kuitenkin käyttöohjeiden mukaan eri materiaalit vaativat valokovetusta 10–40 sekuntia.

Entä jos kliinikko valokovettaa liian pitkään?

– Ylipitkän valokovetuksen ei ole havaittu aiheuttavan täyteaineille ongelmia. Kuitenkin jotkut nykyisistä LED-valokovettajista tuottavat sinisen valon lisäksi hyvin voimakkaan lämpösäteilyn, joka pahimmillaan voi vahingoittaa pulpaa – ja huolimattomasti käytettynä jopa aiheuttaa palovamman ikeneen tai esimerkiksi huuleen.

Tästäkin syystä katse on syytä pitää työssä.

Valokovettajan väitetty voimakkuus on muistettava suhteuttaa valokärjen kokoon: jos kärki on hyvin tehokas mutta pieni, kovetettavat pinnat saattavat vaatia monta kovetuskierrosta.

Price varoittaa, ettei valokovettajan hinnassa kannata säästää. Verkossa on myytävänä tuntemattomien valmistajien ”budjettivaloja”, joiden kärjen valoenergiaprofiili saattaa olla hyvin epätasainen. Eräässä tutkimuksessa tällainen valo pystyi polttamaan reiän hammaslääkärin oranssiin silmäsuojukseen.

– Jos käytät potilastyössä ei-hyväksyttyä laitetta, tätä voidaan pitää laitteen in vivo -testauksena, johon potilas ei ole antanut tietoista suostumustaan.

Aina valokovettajaa ei saa riittävän lähelle täytettä eikä valoa osumaan muoviin suorassa kulmassa. Eri laitteiden valoteho reagoi etäisyyteen eri tavalla, ja etäisyyden aiheuttamaa valoenergian menetystä voi kompensoida kovettamalla täytettä pidempään.

Price muistuttaa, että oman valokovettajan teho pitäisi testata säännöllisesti, sillä se voi olla pudonnut hätkähdyttävänkin huonoksi. Moni käyttää myös likaista tai vioittunutta valokärkeä, jolle ei ole tehty huoltoa vuosikausiin.

Ja sitten pitää vielä muistaa omien silmien suojaus: oransseja laseja on syytä käyttää.

– Suosittelen joka ikistä tekemään google-haku sanoilla ”blue lights hazard”.

Lopuksi professori muistuttaa, että laadukas, asianmukaisesti huollettu valokovettaja ja huolellinen valokovetus ovat paitsi potilaan, myös kliinikon
etu.

– Hammaslääkäri ansaitsee varsin suuren osan tuloistaan valokovettamalla.

Lähde: Prof. Richard Pricen luento Light curing of materials in direct restorations Apollonia Symposiumissa 22.3.2019.