Nuorten tupakointi on vähentynyt viime aikoina, mutta edelleen lähes seitsemän prosenttia 8.–9.-luokkalaisista poltti savukkeita päivittäin vuonna 2017. Lisäksi nuuskan ja sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt jonkin verran nuorten keskuudessa. Lähes neljännes ammattikoulutaustaisista nuorista tupakoi päivittäin, kun taas lukio-taustaisista 3,4 %. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että nuorten terveydenlukutaidossa eli kyvyssä ja motivaatiossa saavuttaa, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa, on suurta vaihtelua. Esimerkiksi niillä, joiden koulutusaste on matala, terveydenlukutaidon on todettu olevan heikompi. On myös viitteitä siitä, että heikko terveydenlukutaidon taso on yhteydessä tupakointiin.

TtT Heidi Parisod tutki väitöskirjatyössään tupakkaan liittyvän terveydenlukutaidon edistämistä 10–13-vuotiailla varhaisnuorilla. Tutkimustyön osana kehitettiin Fume-mobiiliterveyspeliä, jonka tarkoituksena oli edistää varhaisnuorten terveydenlukutaitoa.

Pelin suunnittelu pohjustettiin haastattelututkimuksella, jossa nousi esille, että nuoret kokivat saavansa ristiriitaista tietoa tupakoinnin terveyshaitoista, mikä vaikeutti tiedon ymmärtämistä.

– Nuoret toivat esimerkiksi esille, kuinka heidän on vaikea ymmärtää, miksi tupakan myynti edelleen sallitaan ruokakaupoissa, vaikka tupakan on osoitettu olevan terveydelle haitallista.

Parisodin mukaan nuoret muistuttivat, että tupakkaan liittyvässä terveysohjauksessa asioista tulisi puhua nuorten näkökulmasta ja koskien sellaisia asioita, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä tässä ja nyt. Esimerkiksi keuhkosyöpä- tai keuhkoahtaumatautiriski, jotka tulevat ajankohtaisiksi vasta vuosien tupakoinnin jälkeen, tuntuvat nuorista kaukaisilta.

– Suunterveyteen ja ulkonäköön liittyvät asiat puhuttivat nuoria mm. fyysisen kunnon ja urheilusaavutusten rinnalla.

Suunterveys nousikin esille konkreettisena esimerkkinä, kun nuoret kertoivat tupakoinnin haitoista.

– Nuoret toivat esille, kuinka he näkevät haittapuolena mm. tupakanhajun. Lisäksi heitä puhututti se, kuinka he olivat kiinnittäneet huomiota tupakoitsijoiden hampaiden kuntoon ja kuinka he olivat kuulleet kauhutarinoita siitä, mitä nuuska tekee suunterveydelle.

Tutkimus osoitti kuitenkin, että varhaisnuoret tunsivat nuuskan terveyshaittoja tupakkaa huonommin, mikä tulisi huomioida terveyskasvatuksessa.

– Tutkimuksen lähtötasomittauksissa vain vajaa 30 % tutkimukseen osallistuneista varhaisnuorista muisti saaneensa nuuskaan liittyvää terveysohjausta viimeisen kouluvuoden aikana. Lisäksi hieman yli puolet varhaisnuorista ei osannut mainita yhtään nuuskan terveyshaittaa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pelejä voidaan hyödyntää lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Tutkimuksessa nuoret olivat mukana Fume-pelin suunnittelu- ja testausvaiheessa. Nuoret toivat mm. esille sen, ettei pelin tule vain pelotella tupakoinnin haitoilla, vaan myös korostaa tupakoimattoman elämän myönteisiä puolia.

Väitöskirjan mukaan terveyspeli Fume lisäsi varhaisnuorten keskuudessa kiinnostusta terveysohjausmateriaalia kohtaan. Mobiilipelin avulla saavutettiin myönteisiä muutoksia varhaisnuorten savukkeisiin liittyvissä mielikuvissa ja asenteissa. Tutkimustulosten ja palautteen pohjalta Parisod kannustaa harkitsemaan terveyspeliä yhtenä vaihtoehtona terveydenhoidon ammattilaisten työssä.

– Saamamme palaute pelistä on ollut positiivinen niin ammattilaisten kuin nuortenkin suunnalta, ja se on nähty hyvänä työkaluna tupakoinnin puheeksiottoon nuorten kanssa.

Fume-peli on ladattavissa maksuttomasti mobiililaitteisiin. Peli on myös mukana Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen Terveyskylä.fi-palvelussa Nuorten talon alla. Peliä ollaan kehittämässä ja siihen sisältyvien minipelien valikoimaa laajentamassa. Lisäksi suunnitteilla on kieliversioita ja ammattilaisen opas siitä, kuinka peliä kannattaisi terveysohjauksessa hyödyntää.

Lähde: Parisod H. A health game as an intervention to support tobacco-related health literacy among early adolescents. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto; 2018.

Mobiilipeli soveltuu tupakkaan liittyvän terveysohjauksen menetelmäksi varhaisnuorilla. Turun yliopiston tiedote 8.5.2018.

Heidi Parisodin haastattelu 1.6.2018.