Suomalaisten aikuisten suunterveys on parantunut hieman kaikilla mittareilla mitattuna 2000-luvun väestötutkimusten mukaan. Vastaavat kansalliset väestötutkimukset useasta Euroopan maasta ja Yhdysvalloista näyttävät samansuuntaista kehitystä. Suomalaisilla on kuitenkin kirimistä erityisesti parodontaaliterveyden suhteen.

Hampaattomuus on yksi toimivimmista vertailukohteista kansainvälissä suunterveyden vertailuissa. Hampaattomien määrä on laskenut nopeasti kehittyneissä maissa – Suomi mukaan lukien. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan hampaattomuus oli miehillä 7 % ja naisilla 8 %. Keskimäärin 65 vuotta täyttäneistä hampaattomia oli 21 % (2011).

Terveys 2000/2011 -tutkimusten mukaan hampaiden kunto parani ja hoidon tarve väheni hieman tutkimusten välillä. Tutkimukset osoittivat laskua karieksen esiintyvyydessä: 69 %:lla miehistä ei ollut lainkaan kariesta 2011, vuonna 2000 luku oli ollut 67 %. Vastaavat luvut naisilla olivat 85 % (2011) ja 80 % (2000). Syvien ientaskujen määrä näyttäisi hieman lisääntyneen, mutta kaikkiaan ientaskujen määrä oli laskenut miehillä 4 % ja naisilla 3 % tutkimusten välillä.

– Terveys lisääntyi kaikilla mitatuilla alueilla: hampaiden lukumäärän, hampaiden ja niiden kiinnityskudosten terveyden suhteen. Vaikka paron ongelmia on vielä paljon – erityisesti nuoremmilla miehillä, näyttää tilanne muutoksen suhteen senkin osalta positiiviselta, tiivistää prof. Anna Liisa Suominen.

Kansainvälistä vertailua vaikeuttavat jonkin verran vaihtelevat tutkimusasetelmat, erilaiset kohderyhmät sekä tavat arvioida sairauden määrää ja vakavuutta. Suunterveys näyttäisi joka tapauksessa kehittyneen positiiviseen suuntaan eri länsimaissa. Tutkijat nostavat kuitenkin esille muun muassa uusimman poikittaistutkimuksen 2009–2012, joka osoitti isoakin vaihtelua niiden osuuksissa, joilla ei ollut lainkaan ientaskuja: esimerkiksi Espanjassa osuus oli 84 % ja Suomessa 47 %. Suomessa luvut ovat myös paljon korkeammat verrattaessa syvien ientaskujen määriä esim. Yhdysvaltojen kanssa.

Suomalainen tutkimusaineisto saatiin Terveys 2000- ja Terveys 2011 -väestötutkimuksista. Aineistoon otettiin mukaan yli 30-vuotiaat henkilöt, joille oli tehty kliininen suun tutkimus, jossa tarkasteltiin hampaallisuutta, hampaiden lukumäärää, hampaiden kuntoa karieksen, paikkojen ja lohkeamien kautta sekä ientaskuja. Terveys 2000 -tutkimuksen osalta otos oli 2 967 henkilöä ja Terveys 2011 -tutkimuksen osalta 1 496.

Lähde: Suominen AL, Varsio S, Helminen S, Nordblad A, Lahti S, Knuuttila M. Dental and periodontal health in Finnish adults in 2000 and 2011. Acta Odontol Scand. 2018. Julkaistu verkossa 16.3.2018.