Hammaslääkäri voi määrätä kuvantamistutkimuksen myös oireettomalle potilaalle, mutta rutiininomaisesti tutkimuksia ei pidä tehdä. (Kuva: iStock)
Tunnetko Palkon kuvantamisen kriteerit? Kuvantamistutkimuksia käsittelevät palveluvalikoimaneuvosto Palkon tuoreet kriteerit korostavat hammaslääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen merkitystä. Joukko Palkon kuvantamistutkimusten jaoston asiantuntijoita avasi kriteerien merkitystä arjen työlle.
Palko on julkaissut kolme kriteeristöä oireettoman henkilön panoraamaröntgentutkimuksille (PTG) ja yhden Bitewing-tutkimuksille. Säteilylakiin perustuvat kriteerit velvoittavat suoraan kaikkia hammaslääkäreitä.
Uusimman PTG-kuvantamiskriteeristön mukaan sydän- ja verisuoniproteesin asentaminen ei ole yksistään riittävä peruste oireettoman henkilön PTG-tutkimukselle infektiopesäkkeiden löytämiseksi. PTG-tutkimus on oikeutettu, jos hammaslääkäri tarvitsee sitä arvioidessaan kliinisesti suunterveyttä.
Johtopäätös on samansuuntainen aiemmissakin PTG-kuvantamisen kriteeristöissä, jotka käsittelevät kuvantamista tulehduspesäkkeen löytämiseksi ennen tekonivelen asentamista (2023) ja tulehduspesäkkeen löytämiseksi antiresorptiivisen lääkityksen aloittamisen yhteydessä, ennen leukojen alueen sädehoitoa tai ennen immunosuppressiivisen hoidon aloittamista (2022).
Lisäksi Palko on julkaissut kriteeristön Bitewing-tutkimuksesta karieksen varhaisen toteamisen yhteydessä.
Kaikkia kriteereitä yhdistää se, että ne on tehty suunterveyden osalta oireettomille potilaille, arvio kuvantamistutkimukseen lähettämistä tulee tehdä kliinisen tutkimuksen pohjalta ja että niillä haetaan vaikuttavaa ja yhdenvertaista hoitoa koko maahan. Kriteerit on tehty tukemaan käytännön työtä.
– Erillisiä kuvantamisen perusteluja ei tarvitse tehdä ja kirjata, vaan perustelut löytyvät näistä sitovista kriteereistä. Näin yhdenmukaistetaan oikeutusarviointia, toteaa kuvantamistutkimusten jaoston sihteeri, STUKin johtava asiantuntija Ritva Bly.
Kriteerien rinnalla kulkee myös Palkon suositus ”Huonon suuhygienian aiheuttaman sairastumisriskin pienentäminen omahoidon tuella ja elintapaohjauksella korkean riskin potilailla”. Se on työkalu elinikäisen suunterveyden edistämiseen, ja siihen viitataan kriteerien perusteluissa. Kuvantamisjaosto korostaa, että jatkuva suunterveyden ylläpito on tärkeää ja merkityksellistä myös erityistilanteissa.
Hammaslääkäri arvioi kuvantamistarpeen
Kriteerien tarkoitus on karsia turhia tutkimuksia. Hammaslääkäri voi määrätä kuvantamistutkimuksen myös oireettomalle potilaalle, mutta rutiininomaisesti tutkimuksia ei pidä tehdä.
– Kuvalla tulee olla hammaslääkärin kliiniseen tutkimukseen perustuva tarve. Jos potilas on kuvattu vuosi tai puoli vuotta ennen, ei uutta kuvaa tarvita, täsmentää suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Tero Soukka.
Tähän myös suuradiologian erikoishammaslääkäri Annina Sipola kaipaa ryhtiliikettä ja toivoo, että edellinen kuvantamisajakohta tarkistettaisiin ennen lähetettä.
Kuvantamisjaoston asiantuntijoiden korviin on kantautunut jonkin verran väärinymmärryksiä. Kriteerien on tulkittu esimerkiksi kieltävän täydentävien tutkimusten, kuten intraoraali- tai KKTT-tutkimusten tekemisen.
– Kriteerit eivät kiellä täydentäviä tutkimuksia tai esimerkiksi PTG-tutkimuksia ennen tekonivelleikkausta, vaan korostavat hammaslääkärin kliinisen tutkimuksen ja arvioinnin merkitystä, muistuttaa Sipola.
– On tärkeää huomioida se, mitä kriteereissä sanotaan – se siinä sanotaan, tiivistää terveydenhuollon erikoishammaslääkäri Sanna Seppänen.
Kriteereissä nostetaan esille tietyt tautitilat, mutta kliinikoilta vaaditaan jatkuvasti laajaa kokonaisnäkemystä infektioiden merkityksestä ja kuvantamistarpeesta monissa muissakin tilanteissa.
– On paljon yleisterveydellisiä tiloja, kuten diabetes, ja leikkaustoimenpiteitä, joissa hammasperäisellä infektiolla on merkitystä. Hammaslääkärin kliininen näkemys ja asiantuntemus ovat tärkeitä, kun arvioidaan, mikä merkitys röntgentutkimuksella on kokonaiskuvassa, painottaa Soukka.
Vaikuttavuutta arkityöhön
Kuvantamisen kriteerit perustuvat aina tieteelliseen tutkimusnäyttöön.
– Kunkin kriteerin kohdalla on etsitty tutkimusnäyttöä siitä, missä määrin ja missä tilanteissa hammasperäisillä infektioilla on merkitystä, selventää Soukka.
– Harvalla on työarjessa aikaa tutustua esimerkiksi kriteerien valmistelumuistioon. Silloin on tärkeä tietää, että näihin voi luottaa ja ne perustuvat huolellisesti läpikäytyyn näyttöön, toteaa Seppänen.
Palkon työn perustana on suunnata terveydenhuollon työtä sinne, missä sillä on vaikuttavuutta.
– Uskoisin, että ammattilaisista on mielekästä tehdä työtä, joka on tutkitusti vaikuttavaa, toteaa Bly.
Bly kokee, että kriteerit on otettu käyttöön suhteellisen hyvin, ja hyviä esimerkkejä toimintamallien muutoksista löytyy.
– Länsi-Uudellamaalla kriteerit ovat tulleet valmistuessaan osaksi kiireellisen hoidon tarpeen arviota yhteisen päätöspuun kautta. Esimerkiksi tekonivelpotilaat eivät ole enää korvamerkatulla ohituskaistalla kuvantamistutkimusaikoja annettaessa, vaan kaikkien muiden tutkimuspotilaiden kanssa samalla viivalla, kertoo Seppänen.
Itä-Suomessa puolestaan luovuttiin lähetekäytännöstä, jossa sydänproteesioperaatioon meneville potilaille oli automaattisesti tehty lähete PTG-kuvaan – nyt kuvantamistarpeen arvioi hammaslääkäri.
– Vaikuttavuus on keskeisessä roolissa, kun suunnitellaan toimintamalleja. Tarvitsemme tällaisia työkaluja, joihin voi nojata, pohtii Seppänen.
KKTT-kriteeristö valmisteluun
Kuvantamisjaoston tämänhetkisen näkemyksen mukaan PTG- ja Bitewing-kuvantamisesta on annettu nyt tarvittavat kriteerit. Palkon neuvosto päätti kokouksessaan 6.2.2025 käynnistää uusien KKTT-kriteerien valmistelun, joissa arvioidaan oireettoman henkilön KKTT-tutkimukseen pääsyn oikeutusta tulehdusfokuksen varhaiseksi toteamiseksi.
Kuvantamisjaostossa kriteerejä valmistelee moniammatillinen työryhmä, joka pohtii myös eettisiä kysymyksiä, taloudellista eriarvoistumista ja potilaslähtöisyyttä. Osana valmistelutyötä kuullaan lisäksi aihealueen asiantuntijoita. Hammaslääketieteen kuvantamisen kriteerit valmistuvat lausunnolle noin vuoden sisällä valmistelun käynnistämisestä. Lausunnot kerätään Lausuntopalvelu.fi:n kautta.
– Lausuntokierrokselta on aina tullut hyviä huomioita jaostolle, mutta palautetta voisi tulla enemmänkin, sanoo Bly.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2025
Mikä Palko?
- Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan, ja päättää lisäksi oireettoman henkilön kuvantamisen kriteereistä.
- Palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisin varoin rahoitettuja terveydenhuollon palveluita. Näihin kuuluvat myös yksityiset terveyspalvelut, joista saa sairausvakuutuskorvauksen.
- Kuvantamista käsittelevät kriteerit perustuvat säteilylakiin ja velvoittavat kaikkia hammaslääkäreitä heti voimaan tullessaan. Suositukset annetaan terveydenhoitolain nojalla ja niiden käyttöönotosta päättää terveydenhuollon järjestäjä. Molemmat löytyvät ositteesta: palveluvalikoima.fi > Suositukset, kriteerit ja kannanotot
Lue lisää kotimaisia tiedeuutisia.
