Väitöskirjatyössä tutkittiin karieksen ja erosiivisen hampaiden kulumisen (ETW) esiintyvyyttä ja vakavuutta suomalaisten nuorten keskuudessa sekä arvioitiin niihin liittyviä ravitsemuksellisia, käyttäytymiseen liittyviä, antropometrisiä ja sosioekonomisia tekijöitä.
Lisäksi arvioitiin digitaalisen kuituvalon (near-infrared light transillumination, NIR-LT) kykyä havaita hammasväleistä eriasteisia kariesvaurioita verrattuna näönvaraiseen tutkimukseen kuituvalolla avustettuna.
Tutkimus perustuu Lasten liikunta ja ravitsemus (Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study) sekä Sievi-Vaasa ETW-tutkimusten aineistoihin. PANIC- tutkimuksen alkumittauksiin osallistui 512 6–8-vuotiasta kuopiolaista lasta 2007–2009. Osallistujat jaettiin interventioryhmään, joka sai kohdennettua liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, ja kontrolliryhmään, jolle annettiin yleistä neuvontaa liikunnasta ja ravitsemuksesta. Mittaukset toistettiin lasten ollessa 8–10 ja 15–17-vuotiaita. Sievi-Vaasa ETW-tutkimukseen osallistui 146 15–16-vuotiasta nuorta vuosina 2018 ja 2019.
Tulosten mukaan 26 %:lla nuorista oli korjaavan hoidon tarvetta ja 36 %:lla DMFT oli 0. DMFT oli keskimäärin 2,4 ja DT 0,6. Alkavia kariesvaurioita oli 16,6 nuorta kohden. Suurempi hiilihydraattien saanti (E %) ja useammin toistuva sokerilla makeutettujen juomien käyttö olivat yhteydessä lisääntyneeseen karieksen esiintyvyyteen ja vakavuuteen. Kuuluminen kontrolliryhmään ja hampaiden harjaaminen alle kaksi kertaa päivässä olivat yhteydessä suurempaan karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärään. Antropometrisilla tai sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut yhteyttä karieksen määrään. NIR-LT-menetelmällä voitiin havaita kiillekariesvaurioita hampaiden välipinnoilla selvästi useammin (11,6 %) kuin kliinisellä visuaalisella tutkimuksella kuituvalolla avustettuna (7,0 %). Tarkkaa kariesluokitusta käyttäen arvioidut NIR-LT-kuvat tarjosivat hyödyllistä tietoa alkavien kariesvaurioiden syvyydestä.
Kahdeksan vuoden seurannassa havaittiin, että lisääntynyt välipalojen määrä, hapanmaitotuotteiden ja suolaisten välipalojen kulutus sekä lisääntynyt ruokien valikoivuus ja hitaus syömisessä olivat yhteydessä lisääntyneeseen karieskokemukseen (muutos dmfs/DMFS:ssä mukaan lukien alkavat kariesvauriot). Parantunut ruokavalion laatu ja lisääntynyt ruoasta nauttiminen olivat yhteydessä vähentyneeseen karieskokemukseen.
Kolmasosalla nuorista (37 %) oli hampaiden erosiivista kulumista (BEWE ≥3), pojilla (48 %) useammin kuin tytöillä (26 %). Vaikeaa erosiivista kulumista (BEWE ≥14) ei havaittu. Usein toistuva erosiivisten juomien kulutus oli yleistä, erityisesti pojilla. Erosiivisten juomien ja tuotteiden runsas kulutus liittyi erosiivisen kulumisen esiintymiseen etenkin poikien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan jo lapsuudessa omaksuttu terveellinen ruokavalio ja ruokailutottumukset sekä hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä luovat vahvan perustan hyvälle suunterveydelle nuoruusiässä.
Dental health assessment, dental health and associated behavioural and dietary factors among Finnish adolescents
MIRJA METHUEN
EHL
VASTAVÄITTÄJÄ
Arzu Tezvergil-Mutluay, professori
Turun yliopisto
KUSTOS
Anna Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
ESITARKASTAJAT
Sisko Honkala, dosentti,
Helsingin yliopisto
Kirsi Laitinen, professori,
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Anna Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
Vuokko Anttonen, professori
Oulun yliopisto
Aino-Maija Eloranta, dosentti
Itä-Suomen yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5397-1