Kuva: Antti Tiisanoja
Kuivan suun tunne on aina hyvä syy tulla hammaslääkärin vastaanotolle. Suun kuivuminen voi heikentää merkittävästi potilaan elämänlaatua ja suunterveyttä. Taustamekanismin selvittäminen ja avun löytäminen yksilöllisiin oireisiin ovat ykkösprioriteetteja. Milloin epäillä Sjögrenin syndroomaa?
Suun kuivuminen on yleinen vaiva etenkin iäkkäämmillä ihmisillä, mutta usein vakavampien kuivan suun oireiden taustalta löytyy perussairaus, kuten diabetes ja reumasairaudet, tai lääkitys, joista mielialalääkkeiden rooli on kasvanut viime vuosina. Lisäksi päihteiden käyttö ja fysiologiset oireet, kuten kuorsaus, voivat kuivattaa suuta.
– Monille tieto taustasyystä tulee yllätyksenä, mutta jo syyn löytyminen saattaa helpottaa potilaita, toteaa HLT, yliopisto-opettaja Antti Tiisanoja.
Kuivan suun tunne on oire, jonka potilas huomaa, kun syljen määrä vähenee merkittävästi. Kuiva suu diagnoosina kertoo syljenerityksen vähenemisestä objektiivisesti.
– Määrän lisäksi syljen laatu voi muuttua paksummaksi. On tärkeä muistaa, että syljeneritys ei yleensä muutu itsestään.
Heikentynyt syljeneritys voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, kiilteen kulumista, suun ien- ja sienitulehduksia sekä suun arkuutta. Suun kuivuminen voi hankaloittaa myös puhumista ja syömistä sekä häiritä yöunia.
– Potilaan näkökulmasta elämänlaadun heikkeneminen on keskeistä. Hammaslääkärin näkökulmasta iso haaste on kariesriskin kasvu.
Olisiko taustalla Sjögren?
Joskus kuivan suun taustalta voi löytyä monioireinen Sjögrenin syndrooma. Tietoisuutta sairaudesta lisättiin Hammaslääkäripäivillä 2024, jotta potilaat saisivat mahdollisimman varhain oikeaa hoitoa.
Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, jossa hidas tulehdus tuhoaa muun muassa ulkoeritteisiä rauhasia, kuten sylkirauhasia. Potilaalla voi kuitenkin olla monenlaisia oireita väsymyksestä nivelkipuihin.
– Ensioireet saattavat alkaa jopa jo 5–7 vuotta ennen sairauden löytymistä. Oireiden epämääräisyys ja laaja oirekuvasto saattavat viivästyttää diagnoosia.
Oirekyselyt, sylkitestit ja alahuulen sylkirauhasten kudosnäyte ovat keskeisiä taudin diagnostiikassa. Diagnoosia rakennetaan reumapolilla edellisten lisäksi ultraäänitutkimuksilla, mittaamalla kyynelnesteen eritystä ja etsimällä reumatekijää, tumavasta-aineita sekä SSA- ja SSB-vasta-aineita verinäytteistä. Uusimman ohjeistuksen mukaan invasiivisia tutkimuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään.
– Hammaslääkärillä herätyskellojen tulisi soida, jos potilailla on sekä kuivasilmäisyyttä että kuivan suun oireita. Mutkan kautta pitäisi ajatella myös potilasryhmää: jos potilaana on keski-ikäinen nainen, jolta ei löydy selkeitä muita tekijöitä, Sjögrenin syndrooma voi olla diagnoosivaihtoehto.
Noin 90 prosenttia Sjögren-potilaista on naisia, ja sairaus puhkeaa useimmiten keski-iässä. Kuten monissa autoimmuunisairauksissa, taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Mahdollisesti taustalla on geneettinen alttius. Sukupuolihormoneilla on epäilty olevan myös osuutta sairauden syntyyn, samoin miesten ja naisten erilaisella immuunipuolustusjärjestelmällä.
Oireisiin löytyy apua
Sjögrenin syndrooma on etenevä sairaus, mutta sylkirauhasten vähäistäkin toimintaa voidaan stimuloida ja oireita helpottaa erilaisilla keinoilla. Hoidon onnistumiseen vaikuttaa vahvasti potilaan oma selviytymiskeino.
– Tukihoidot on tärkeä saada alkuun mahdollisimman pian, sillä suunterveyden muutokset voivat olla todella nopeita.
Karieksen ehkäisyä ja pysäytyshoitoa tehdään ensisijaisesti hyvällä kotihoidolla. Rinnalla kulkevat säännölliset hammaslääkärikäynnit, joiden aikana Tiisanoja kannustaa tarkistamaan suun huolella, tarttumaan pienellä kynnyksellä karieksen pysäytyshoitoon sekä motivoimaan potilasta omahoitoon ja säännölliseen hammashoitoon.
Jos sylkirauhasessa on vielä kapasiteettia, niiden toimintaa voidaan stimuloida lääkkeellisesti tai ei-lääkkeellisesti. Kotikonsteina toimivat purukumin, pastillien ja pureskelua vaativan ruuan jauhaminen. Apuna voivat olla myös erilaiset sylkeä korvaavat aineet sekä ruokaöljy ja vesi. Sylkirauhasia voidaan myös stimuloida sähköllä, laserilla ja akupunktiolla. Lääkkeellisesti syljeneritystä voidaan aktivoida pilokarpiinilla.
– Välillä mennään ojasta allikkoon: Pureskelu voi nostaa esille TMD-vaivoja, kaikkiin kehon rauhasiin vaikuttava lääke voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, ja runsas juominenkin voi olla haaste arjen keskellä. Yleensä sopivin apu kuitenkin löytyy etsimällä.
Tutkimus antaa lupauksia uusista hoitokeinoista. Diagnostiikkaan pyritään löytämään hyvää tutkimuspatteristoa konsensuslausumien avulla. Hyvä varhaisdiagnostiikka on myös tärkeää, kun kudostuhon etenemisen ehkäisemiseen kehitetään kiivaasti biologisia lääkkeitä.
– Tällä hetkellä tutkitaan myös prekliinisesti syljeneritystä palauttavia kantasoluhoitoja. Matkaa on vielä, mutta tutkimus etenee.
Sjögrenin syndrooma ei näy päällepäin
Loputon väsymys ja ranteiden kipeytyminen ajoivat Katja Laakkosen lääkäriin 20 vuotta sitten. Nuorelle neljän lapsen äidille tieto Sjögrenin syndroomasta oli lamauttava.
– En oikein halunnut uskoa diagnoosia. Sopeutumisvalmennus ja vertaistuki auttoivat vähitellen hyväksymään asian, mutta siihen meni vuosia. Pienet lapset pitivät kuitenkin kiinni arjessa.
Tänä päivänä sairaus näkyy Laakkosen arjessa etenkin väsymyksenä, nivelten kipeytymisenä ja suun kuivumisena. Riittävästä unesta on huolehdittava, ja Laakkonen on kiitollinen työstä, jota pystyy tekemään omien voimiensa mukaan.
– Minua kannattelee huumori – osaan nauraa kaikelle.
Suun kuivumista vastaan Laakkoselle tärkein lääke on päivisin vesi ja öisin suunkostukkeet.
– Minulla on vielä hyvä määrä sylkeä jäljellä, ja päivisin pärjään juomalla kolme litraa vettä. Yöt ovat haastavampia, ja joskus kieli saattaa kuivua kiinni limakalvoille.
Terveydenhoitajana hän ymmärsi heti alusta asti, miten tärkeää suunterveydestä huolehtiminen on, ja osasi etsiä itsehoitotuotteita ja kiinnittää huomiota suuhygieniaan.
– Alussa olisin kyllä kaivannut enemmän tietoa suuoireista ja niiden hoitamisesta. Kaikki tuotteet eivät sovi kaikille. Esimerkiksi vatsani ei kestä ksylitolia, joten pastilleja ja purukumia en voi käyttää.
Asiantuntemus on se, mitä Laakkonen toivoo hammaslääkäriltään. Tietoisuus sairauden monimutkaisista oireista, suunterveyden haasteista ja hoitotuotevaihtoehdoista auttaisi kohtaamisessa.
– Itse kaipaan faktoja ja tietoa sairauden vaikutuksista. Nyt minulla on todella hyvä hammaslääkäri, joka tutkii huolella suuni vähintään kerran vuodessa ja on kartalla tilanteestani. Tiedän, että sairauteni on huomioitu.
Myös vertaistuki on ollut suunterveysasioissa merkittävä apu matkan varrella. Laakkonen on myös itse aktiivinen vertaistukija ja tiedonjakaja. Aikoinaan hän perusti vertaistukea tarjoavan Facebook-ryhmän toisen nuoren naisen kanssa, ja ryhmään tulee jatkuvasti uusia jäseniä – nuoriakin.
– Meitä nuorenakin sairastuneita on, mikä on hyvä muistaa. Sairaus ei näy päällepäin.
Lisätietoa Sjögrenin syndroomasta: Suomen Sjögrenliitto
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2024
