Täydennyskoulutuksen keskeisenä tavoitteena on taata, että hammaslääkärit kehittävät ammatillista osaamistaan pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Jokaisen hammaslääkärin tulee tunnistaa ja arvioida omat kehittämistarpeensa sekä suunnitelmallisesti lisätä ja vahvistaa osaamistaan näillä alueilla. Täydennyskoulutus on osa hammaslääkärin työtä.
Palaa täydennyskoulutussuosituksen etusivulle
Työnantajan tulee laatia täydennyskoulutussuunnitelma työyksikölle ja työssä oleville hammaslääkäreille. Työyksikössä tulee tunnistaa toiminnan kannalta keskeiset osaamisalueet. Panostamalla alueisiin, joissa on osaamisvajetta, voidaan saavuttaa paras hyöty. Täydennyskoulutussuunnitelmassa tulee huomioida niin jatkuvasti kehittyvä hammaslääketiede, hoitoketjut, yhteiskunnan muuttuvat tarpeet kuin hammaslääkärien yksilölliset osaamis- ja kehittymistarpeet. STM:n asetus sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksesta velvoittaa hyvinvointialueet seuraamaan henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelmien toteutumista järjestelmällisesti. Seurannassa on arvioitava ainakin täydennyskoulutuksen määrän riittävyyttä, koulutukseen osallistumisia, koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia.
Esimerkki täydennyskoulutussuunnitelmasta (Excel)
Hammaslääkärin yksilöllinen täydennyskoulutussuunnitelma tulee päivittää vähintään vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Oman osaamisen järjestelmällinen kartoittaminen, itsearviointi ja täydennyskoulutussuunnitelma muodostavat perustan hammaslääkärin vuosittaisille kehityskeskusteluille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työsuhteessa työskenteleville. Hammaslääkärien tulee dokumentoida täydennyskoulutuksensa ja tarvittaessa todentaa ne. Tähän voi käyttää apuna muun muassa Apollonian tarjoamaa koulutussalkkua ja/tai organisaation järjestelmää. Tämä mahdollistaa työssä kehittymisen arvioinnin myös työnantajan näkökulmasta, jolloin täydennyskoulutus palvelee myös organisaation ja vastaanoton tavoitteita.
Council of European Dentists (CED 2021) on linjannut, että hammaslääkärien täydennyskoulutuksen tulee:
- Vastata yksilöllisiin tarpeisiin, ja syventää lääketieteellistä ja hammaslääketieteellistä tietoa, taitoja ja osaamista.
- Huomioida jatkuva kehitys hammaslääketieteessä ja suunterveyden epidemiologiassa.
- Ylläpitää ja kehittää ajanmukaiseen laatuun ja näyttöön perustuvaa suun terveydenhuoltoa.
- Kehittää suun terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisia taitoja.
- Ylläpitää ja päivittää johtamistaitoja.
- Ylläpitää ja kehittää tietoja, taitoja ja osaamista vastaanoton toiminnan hallinnasta sekä laillisista, eettisistä ja ympäristökysymyksistä.
- Ylläpitää ja kehittää tietoja, taitoja ja osaamista kansanterveyteen kohdistuvista uhista.
Laadukasta täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja oppimismenetelmin. Täydennyskoulutus voidaan jakaa järjestettyyn ja muuhun koulutukseen. Järjestettyä koulutusta ovat esimerkiksi lähiopetus, hybridiopetus, webinaari, verkkokurssi, hands on -koulutus, koulutus simulaatioympäristössä ja toimipaikkakoulutus. Muuhun koulutukseen luetaan omatoiminen opiskelu, esimerkiksi ammattikirjallisuuden lukeminen. Täydennyskoulutuksessa tulee olla riittävästi lähikoulutusta, joka mahdollistaa ammatillisen verkostoitumisen.
Kanadalaisessa CanMeds-mallissa lääkärin osaaminen on jaettu seitsemään osaamisalueeseen, joita ovat lääketieteellinen osaaminen, oma osaaminen ja tiedonhallinta, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, ammatillisuus, johtamistaidot ja terveyden edistäminen. Tämä malli soveltuu hyvin myös hammaslääkärien osaamisen kuvaamiseen.
Koulutuksen vaikuttavuus
Vaikuttava täydennyskoulutus on sisällöltään ajankohtaista, mielekästä ja sovellettavissa omaan työnkuvaan. Koulutuksen vaikuttavuus kuvaa yleisesti opintojen kykyä varmistaa, että asetetut osaamistavoitteet saavutetaan. Lisäksi vaikuttava koulutus heijastuu oppijan toimintaan kannustaen tunnistamaan omat ja taustaorganisaationsa kehittämistarpeet myös jatkossa. Osaava ammattikunta varmistaa laadukkaan ja vaikuttavan suun terveydenhuollon Suomessa.
Hammaslääkärikoulutuksen vaikuttavuuden tulee ulottua tutkintojen lisäksi ammattilaisten täydennyskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutuksessa tulee käyttää tarkoituksenmukaisia oppimismenetelmiä ja korkealaatuisia oppimateriaaleja. Oppijoille tulee tarjota mahdollisuus reflektoida, antaa palautetta ja saada palautetta oppimastaan. Palautteen antaminen koulutuksista on tärkeää, jotta järjestäjä voi analysoida ja jatkuvasti kehittää täydennyskoulutusta.
Lähteet ja lisälukemista:
Al-Ansari A, Nazir MA. Dentists’ responses about the effectiveness of continuing education activities. Eur J Dent Educ. 2018; 22(4). doi:10.1111/eje.12388
Atkins M & Brown G. Effective teaching in higher education. London & New York: Routledge 2002.
Barnes E, Bullock AD, Bailey SE, Cowpe JG, Karaharju-Suvanto T. A review of continuing professional development for dentists in Europe. European Journal of Dental Education 2013; 17: 5–17. doi: 10.1111/eje.12045
Bullock A, Bailey S, Cowpe J ym. Continuing professional development systems and requirements for graduate dentists in the EU: survey results from the DentCPD project. European Journal of Dental Education 2013; 17: 18–22. doi: 10.1111/eje.12046
Bullock A, Kavadella A, Cowpe J, Barnes E, Quinn B, Murphy D. Tackling the challenge of the impact of continuing education: An evidence synthesis charting a global, cross-professional shift away from counting hours. Eur J Dent Educ. 2020; 24(3): 390–397. doi: 10.1111/eje.12514
CanMEDS // Framework (royalcollege.ca)
CanMEDS // Guide (royalcollege.ca)
Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas
Litmanen T & Patja K. Täydennyskoulutus vaikuttavammaksi. Suomen Lääkärilehti 2011; 1–2: 66–7.
Meli Attard A, Bartolo A, Millar BJ. Dental Continuing Professional Development – Part I: Background on Dental Continuing Professional Development in Europe. Eur J Dent Educ. 2022; 26(3): 539–545. doi: 10.1111/eje.12730
Schostak J, Davis M, Hanson J, et al. ’Effectiveness of Continuing Professional Development’ project: a summary of findings. Med Teach. 2010; 32(7): 586–592. doi:10.3109/0142159X.2010.489129
Smidt H. European quality assurance—A European higher education area success story [overview paper]. The European higher education area: Between critical reflections and future policies, 2015; 625–637. doi:10.1007/978-3-319-20877-0_40
Stalmeijer RE, Whittingham JRD, Bendermacher GWG, Wolfhagen IHAP, Dolmans DHJM, Sehlbach C. Continuous enhancement of educational quality – fostering a quality culture: AMEE Guide No. 147. Med Teach. 2023; 45(1): 6–16. doi: 10.1080/0142159X.2022.2057285
Suomalainen K, Karaharju-Suvanto T, Bailey S, et al. Guidelines for the organisation of continuing professional development activities for the European dentist. Eur J Dent Educ. 2013;17 Suppl 1: 29–37. doi: 10.1111/eje.12021
